HEIKKI KAUHANEN
Naantalin Luonnonmaan koilliskulmasta, Tamminiemen kärjestä vanhan kiinteistön ja tontin ostanut maanomistaja Kari Vuorinen käy oikeutta omakotitonttinsa maankäytöstä. Tontti on keskellä luonnonsuojelualuetta.
Vuorisen tontti koostuu kahdesta erillisestä alueesta, jolla on satavuotiaan kiinteistön lisäksi saunarakennus ja ja harvakseltaan 19 jalopuuksi luokiteltavaa puuta.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja hallinto-oikeuden mukaan alue on osa laajempaa kokonaisuutta, joten tontin suojelunalaisille osille ei saa kylvää, istuttaa eikä sieltä saa kaataa mitään puita. Myös maastotyylisillä pyörillä ja moottorikäyttöisillä ajonevoilla ajaminen on kielletty.
- Tämä tarkoittaa sitä, että tonttini suojelualueella pyöräilevät lapset syyllistyvät ympäristörikokseen.
- Kaiken huippu on se, että edes mansikkamaata ei olisi saanut laittaa lapsille, koska se heikentää jalopuiden elinolosuhteita. Sen verran ympäristökeskuksessa annettiin periksi, että yhden neliömetrin suuruinen mansikkamaa sallitaan. Anelemalla sain vielä yhden neliön lisää, Vuorinen kertoo.
"Perustuslain vastaista"
Vuorisen tontilla on käynyt hallintoviranomaisia ja asiantuntijoita. Monet ympäristöviranomaiset ovat pitäneet kiinni siitä, että tontti on osa laajempaa kokonaisuutta, mutta toisenlaisiakin kommentteja on asiantuntijoilta tullut.
Tuorein lausunto annettiin perjantaina Lounais-Suomen metsäkeskuksen taholta. Lausunnon mukaan tontti on harvaa ja vähäpuustoista puistometsää.
- Kaikki alueella käyneet metsäalan asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että kyseessä on puistometsikkö, joka ei ole luonnontilassa. Suojelun perusteena on se, että alue on luonnontilassa ja yhtenäinen, mitä kumpaakaan alue ei ole, Vuorinen toteaa.
Hänen mielestään ympäristöviranomaisten tapa hoitaa asiaa kertoo pikkumaisuudesta.
- Kyse on ihmisen perusoikeuksiin puuttumisesta. Tämä on selkeästi perustuslain vastaista toimintaa. Vastarannalla on Suomen saastuttavimpiin kuuluva satama, mutta se vaan saa jatkaa niin kuin ennen, hän puuskahtaa.
Vuorinen ei anna taistelussaan periksi. Hän aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Ei voi katsoa erillisalueeksi
Tarkastaja Marja-Leena Lamminen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa, että alue on osa kokonaisuutta, joten tonttia ei voida katsoa erillisenä alueena.
Hänen mukaansa maanomistajalla on kuitenkin oikeus täyteen korvaukseen, jos suojelusta aiheutuu hänelle merkityksellistä haittaa.
- Jos ympäristökeskuksen kanssa ei päästä sopimukseen korvauksesta, saa maanomistaja vireille lunastuslain mukaisen korvaustoimituksen maanmittaustoimistossa.
Lammisen mukaan kiistanalaiset kiinteistöt sijaitsevat keskellä Naantalin arvokkainta luonnonsuojelualuetta. Kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä, koska vanhentuneessa seutukaavassa ja yleiskaavassa alue oli osoitettu satama-alueeksi ja vesiliikennealueeksi. Seutukaavan on korvannut uusi maakuntakaava, jossa alue on osoitettu suojelualueeksi.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella on inventoitu yli sata luontotyyppiä, joista yli kolmestakymmenestä on tehty luontotyyppipäätös.
Tapaus ei ole ainutkertainen.
- Jalopuumetsiköt, erityisesti tammivaltaiset, ovat yleensä pienialaisia ja usein asutuksen yhteydessä, koska ne luonnollisesti ovat haluttuja rakennuspaikkoja, Lamminen kertoo.
