Helsinki (STT)
Kansanedustajista koostuvan turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän mukaan Nato-jäsenyys on edelleen Suomelle mahdollisuus. Perjantaina yksimielisen raporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) jättänyt ryhmä toteaa, että Suomella on YK:n peruskirjan mukaisesti mahdollisuus niin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen kuin Nato-jäsenyyden hakemiseenkin.
Jäsenyyttä ei siis suositella, ja ryhmän mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan peruslinjaukset ovat kestäviä eivätkä edellytä olennaisia tarkistuksia. Suomen tulee jatkossakin huolehtia omasta puolustuksestaan ja lähtökohtana on koko maan puolustus. Puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen asevelvollisuus, raportti toteaa.
Seurantaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Juha Korkeaojan (kesk) mukaan Nato-jäsenyys on Suomelle mahdollinen, mutta ei ajankohtainen asia.
- Enää ei eletä sellaista aikaa, jossa sanojen hienosäätöä pitäisi tehdä. Asia on sinänsä selvä: meillä on käytännöllistä yhteistyötä Naton kanssa ja jäsenyys on mahdollinen, Korkeaoja sanoi.
Ryhmän varapuheenjohtaja, kokoomuksen Olli Nepponen huomautti tiedotustilaisuudessa, että kokoomus ei ole aivan tyytyväinen siihen linjaukseen, mitä Nato-jäsenyydestä nyt tehtiin.
- Lähtökohta on, että Nato-jäsenyys edistäisi Suomen turvallisuutta, Nepponen sanoi.
Korkeaoja korosti tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen, että raportti perustuu kompromissiin, jossa kaikki ovat joustaneet tavoitteistaan.
Raporttia oli tekemässä kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat. Seurantaryhmä aloitti työnsä viime syyskuussa, ja ryhmän työ pohjustaa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua. Hallituksen on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle syksyllä.
Merkittäviä muutoksia 2010-luvun lopulla
Kansanedustajat katsovat, että Suomi voisi olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n turvallisuuspolitiikkaa. Se vahvistaisi myös Suomen omaa asemaa.
Isot ratkaisut ovat kuitenkin edessä vasta 2010-luvun loppupuolella, raportissa todetaan.
- Silloin kalusto vanhenee ja ikäluokat pienenevät, joten puolustusvoimien rakennetta joudutaan miettimään uudelleen. Samaan aikaan voidaan arvioida paremmin, miten Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen kehitys menee eteenpäin, Korkeaoja sanoi.
Sodan uhka ei ole Suomelle todennäköinen, raportissa kirjoitetaan, ja vieläkin epätodennäköisempää on, että Suomi joutuisi yksin jonkin sotilaallisen kriisin kohteeksi. Sotilaallisia kriisejä todennäköisempiä ovat erilaiset häiriötilanteet, jotka liittyvät esimerkiksi suuronnettomuuksiin, ympäristötuhoihin, pandemioihin ja ilmastonmuutoksen aikaansaamiin kriiseihin.
Uutena asiana raportissa nostetaan esille kolmen Pohjoismaan eli Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyö. Yhteistyöllä voitaisiin säästää esimerkiksi puolustusvoimien hankinnoissa ja koulutuksessa.
Myös seurantaryhmä kompuroi raha-asioissa ihan viime tingassa: raportin luovuttaminen myöhästyi viikolla, kun puolustusvoimien määrärahoja koskevasta sanamuodosta ei tullut sopua. Kokoomuksen Olli Nepposen mukaan raha-asioista päättäminen ei edes kuulunut seurantaryhmän tehtävänantoon, vaan se kuuluu hallitukselle.
