Kesäkuu ei todellakaan hemmotellut kotimaisiin yhtiöihin sijoittaneita. Tulosvaroituksia ropisi taivaan täydeltä ja kyyti oli jäätävän kylmää. Helsingin pörssin markkina-arvosta katosi kuukaudessa peräti kymmenen prosentin siivu. Lähiviikkojen sijoitusennuste ei myöskään lupaa pikaista toipumista, sillä suomalaisfirmoja vaivaa sama tauti kuin muutakin maailmaa. Energia ja raaka-aineet kallistuvat, halpa dollari syö parhaat vientituotot ja talous tökkii.
Pörssivuodesta on nyt puolet pulkassa. Kiihtyvä inflaatio horjuttaa kasvua jo niin selvästi, että finanssimarkkinoiden tunnelma pysynee huterana myös loppuvuoden. Keskuspankit ovat ahtaassa raossa, koska niiden pitää taistella sekä inflaatiota että hidastuvaa taloutta vastaan. Koronnosto taltuttaisi inflaatiota, mutta samalla se kuristaisi taloutta entisestään. Jarrua ja kaasua on paha painaa yhtä aikaa.
Epätietoisuus tulevasta on viilentänyt alkuvuonna eniten pieniä aasialaispörssejä. Shanghaissa ja Mumbaissa pudotusta on kertynyt 40 prosenttia. Suuria länsipörssejä on tukistettu hieman hellemmin. Lontoossa ja New Yorkissa lämpömittari näyttää 10-15 asteen pakkaslukemia. Helsingissä ja Frankfurtissa hytistään 20 piirua miinuksella. Suomalaisten suosikkikohteista nollan tuntumassa värjöttelee vain Moskova.
Suomalaisyhtiöiden nelivuotinen nousukausi huipentui viime vuoden lokakuuhun. Sen jälkeen osakkeiden hinnat ovat luisuneet kahdeksan kuukautta. Alamäki on imaissut mukaansa lähes jokaisen kotimaisen suuryhtiön, mutta joukkoon mahtuu sentään jokunen poikkeuskin. Kirkkain valopilkku on ollut Nokian Renkaat, joka on vahvan Venäjän menestyksensä avittamana kivunnut viisitoista prosenttia. Myös Fortum on selvinnyt laskukurimuksesta toistaiseksi kuivin jaloin.
Kovimmalla kädellä vaihtokärjen yhtiöistä matalapaine on raapaissut Nokiaa, Cargotecia, Kemiraa ja Stora Ensoa, joiden arvoista on lokakuun jälkeen hävinnyt noin 50 prosenttia. Kolmenkympin kerhoon kuuluvat Rautaruukki, UPM, Metso, Sanoma WSOY, Orion, Nordea, Sampo ja Elisa. Ilman yritysostohuhuja tähän umpisynkkään listaan voisi huoletta lisätä vielä TietoEnatorin ja TeliaSoneran. Tietoliikennetalot saivat valtausjutuista sen verran puhtia, että niiden kurssit ovat vajonneet ainoastaan viidenneksen.
Tällaisessa ilmapiirissä osakesäästäjää ei ole pelastanut edes sijoitusten tehokas hajauttaminen. Pudotuksesta ovat kärsineet kaikenkokoiset yhtiöt toimialasta riippumatta. Äkkiseltään voisi ajatella, että Neste Oil olisi sentään hyötynyt öljyn hinnannoususta. Mitä vielä. Kotimaisen öljynjalostajan osake on itse asiassa kulkenut täysin päinvastaiseen suuntaan kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta. Samaan aikaan kun öljyn tynnyrihinta on tuplaantunut 60 dollarista 130 dollariin, Neste Oilin arvosta on sulanut melkein kolmannes.
Pitkistä miinuksista huolimatta kurssit voivat laskea vielä lisää. Pelko huonojen uutisten jatkumisesta painaa vaakakupissa enemmän kuin usko niiden loppumisesta. Osakkeet sukeltavat myös siksi, että ostajat ovat kokovartalokipsissä. Kukaan ei ilkeä tarttua putoavaan puukkoon. Mitään romahdusta ei kuitenkaan enää tule. Numeroiden valossa se on nimittäin jo koettu.
Osakesäästäjän ei silti pidä hätääntyä. Jos omaan suunnitelmaan kuuluu omistusten lisääminen säännöllisesti pienillä summilla, taktiikkaa kannattaa jatkaa huonompinakin aikoina. Samalla rahalla saa silloin enemmän osakkeita tai rahasto-osuuksia.
Kirjoittaja on kansainvälisiä osakemarkkinoita ilman sidonnaisuuksia seuraava lahtelainen MBA rahoitusekonomi.
