Moree (DPA)
Australialaisessa Kirkbyn suvussa jo useampi sukupolvi on viljellyt maata lähellä Moreen kaupunkia Australian kaakkoiskulmassa.
Paikalla, jossa merinolampaat ennen laidunsivat, kasvaa nykyisin oliivi- ja appelsiinilehtoja. Tilan tämän hetken päätuote puuvilla saattaa pian vaihtua viljaan, sillä maailmanlaajuinen viljapula tekee siirtymisen puuvillasta viljanviljelyyn entistä houkuttelevammaksi.
Kirkbyn tilan Gwydir Grove -oliiviöljyä myydään Yhdysvalloissa, Kiinassa, Ruotsissa ja Singaporessa. Uusin tilan tuotteista on ekstraneitsytöljy, johon on lisätty veriappelsiiniuutetta.
Tilan oliivi- ja appelsiinilehdot kastellaan Moreen kaupungin viemäriverkosta saatavalla puhdistetulla vedellä.
Uusia viljelymenetelmiä
Australian maanviljely on muutoksen kourissa maapallon lämpenemisen ja globalisaation johdosta. Tiloilla siirrytään uusiin viljelykasveihin ja -menetelmiin ja pieniä tiloja yhdistetään jatkuvasti suurempiin.
Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kolmannes Australian maatiloista on lopettanut toimintansa ja niiden maat on liitetty yrityksinä toimiviin suurempiin tiloihin.
Nykyiset suuremmat tilat pystyvät toimimaan tehokkaammin huolimatta maanosalle tyypillisestä pitkien kuivien ja sadekausien vaihtelusta.
Australian maanviljelysviraston johtaja Phillip Glyden mukaan kuuden vuoden kuivuuden seurauksena vain neljänneksellä maan 130 000 maanviljelijästä on tällä hetkellä hyvät tulot. Hän on erityisen huolissaan pienituloisimmasta neljänneksestä.
24 000 maanviljelijää saa valtion taloudellista tukea tilansa toimintaan. Glyde suhtautuu kriittisesti valtion avustuksiin. Hänen mielestään valtion tulisi antaa huonosti menestyvien tilojen mennä konkurssiin, jotta suuremmat tilat saisivat suuremman tuoton.
Tehokas kastelu
Puolen tunnin ajomatkan päässä Kirkbyn pientilasta on Moreen alueen suurin puuvillantuottaja, 15 000 hehtaarin Auscottin tila.
Auscott ei näytä aivan tavalliselta maatilalta. Vaot Auscottin tilan pelloilla ovat viivasuorat, jotta kasteluputkia pitkin tuleva vesi saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Tilan istutukset tehdään traktoreilla satelliittinavigointijärjestelmän ohjaamana. Kauko-ohjattava anturi ilmoittaa työpisteissään oleville työnjohtajille, minne kallisarvoisen veden kuuluu mennä.
- Kaikkihan pitävät vihreistä nurmista, pörröisistä lampaista ja karjasta, mutta sellainen idylli voi olla hyvinkin tehoton tapa johtaa tilaa niukan vesimäärän puitteissa, sanoi tilan johtaja Harvey Gaynor .
- Emme pyytele anteeksi sitä, että käytämme vettä tehokkaasti saadaksemme mahdollisimman hyvän sadon.
Sydneyssä kasvanut Gaynor ei ole kiintynyt mihinkään tiettyyn viljelykasviin. Koska Auscottin tila sai tänä vuonna niukasti vettä ja muiden tilojen myymä vesi oli liian kallista, vähenee tilan puuvillanviljely 90 prosenttia ja suurin tuotto saadaan viljasta.
Ruokapula nostaa hintoja
Viljelijät odottavat ennätyssatoa kuuden vuoden kuivuuden jälkeen. Maailmanlaajuinen ruokapula nostaa hyödykkeiden hintaa.
Australian kansallispankin ekonomisti Frank Drum ennustaa, että Australian maatilojen tuotanto kasvaa 30 prosenttia ja viljelijöiden tulot 43 prosenttia.
Bill Cordingly viljelijöille lainaa antavasta Rabobankista sanoo, että suuren kysynnän vuoksi tuleva sato tulee olemaan ennätysmäisen tuottoisa viljan, öljysiementen sekä rehuviljan ja raakaviljan erittäin korkeiden hintojen takia.
Melko lähellä Auscottia sijaitsee 700 hehtaarin Trawallan tila. Sen omistaa amerikkalaissyntyinen Deane Stahmann , jolla on 70 000 pekaanipähkinäpuuta tilallaan. Trawalla on eteläisen pallonpuoliskon suurin pekaanipähkinäpuuviljelmä. Stahmannin sadan tuhannen puun New Mexicon tila on vastaavasti pohjoisen pallonpuoliskon suurin pekaanipuuviljelmä.
1980-luvulla perustettu Trawalla takaa Stahmannille sadon kaksi kertaa vuodessa, sillä Trawallan sato korjataan eteläisen pallonpuoliskon syksyllä ja New Mexicon tilan sato vastaavasti pohjoisen pallonpuoliskon syksyllä.
Trawalla on aboriginaalien kieltä ja tarkoittaa tulvavettä. Australian maanviljelyn keskeinen haaste onkin, kuinka maatilat saataisiin tuottaviksi nykyistä vähemmällä vedellä.
Stahmannin pekaanipuuviljelmällä ollaan pian siirtymässä kastelujärjestelmään, jossa kasteluputkilla säädellään vesimäärää puukohtaisesti.
