SEPPO SUDENNIEMI
Poliisin eri yksikköjen saumaton yhteistyö on entistä tärkeämpää uusien poliisilaitosten aloittaessa toimintansa vuonna 2009. Tätä mieltä on keskiviikkona uudeksi poliisiylijohtajaksi nimitetty Länsi-Suomen lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero , 60.
- Poliisin on myös verkostoiduttava ja syvennettävä kumppanuuksia eri yhteistyötahoille, sillä sisäisen turvallisuuden asioissa vain yhteistyö on oikea lähestymistapa, Paatero korostaa.
Yhteistyötä vartiointialan ja poliisin välillä voidaan tehostaa.
- Vartijat ovat tärkeä tekijä turvallisuustyössä. On selvennettävä ne rajapinnat, joiden puitteissa he toimivat ja se miten heitä voidaan hyödyntää yleisen turvallisuuden hyväksi.
Toinen kehitettävä erityiskohde on kuntien pysäköintisakotus. Paatero ei innostu kuntien halusta ryhtyä sakottamaan pysäköintivirheistä.
- Sakkojen antaminen on vain viranomaisen, poliisin asia, se ei kuulu muille. Kunnat voivat periä vain maksuja, joten sakotuksen pitää olla poliisin valvonnassa.
Tienvarsilla on pylväissä satoja liikennevalvontakameroita ja määrää lisätään. Kameroista kertyvää kuvamassaa ei kuitenkaan ehditä vähin resurssein käydä läpi riittävän nopeasti. Eräs ratkaisu olisi palvelun ulkoistaminen.
- Joka tolpassa ei voi pitää kameraa, koska ei ole henkilöstöä. Se tuntuu oudolta. On selvitettävä, kuka sen hoitaisi ja ennenkaikkea, pitääkö kameroita lisätä. Sakot eivät ole liikennevalvonnan pääasia, vaan olisi kehitettävä ennaltaestävyyttä, joka on koko poliisin strategiassa keskeinen tavoite.
Paaterolle itselleen mätkäistiin huhtikuussa 2006 ylinopeussakot, kun hän oli ajanut Tampereella väliaikaisella 30 kilometrin rajoitusalueella poliisin tutkaan 78 kilometrin nopeutta ja poliisi oli päästänyt hänet huomautuksella.
Nokian kihlakunnansyyttäjän selvityksen mukaan Paatero ei vaikuttanut mitenkään poliisin menettelyyn. Hän ilmoitti ottaneensa tapauksesta opiksi ja vaikuttavansa työssään siten, että vastaavissa tapauksissa kaikille tulisi selväksi miten on meneteltävä.
- Aion uudessa virassa hoitaa asiat avoimesti ja läpinäkyvästi ja tiedottaa niistä sen minkä voin. Asioiden turha salailu vain pahentaa tilannetta, mutta toisaalta poliisin sisäistä keskustelua ei tule käydä julkisuudessa, Paatero katsoo.
Poliisitalous on ollut tempoilevaa
Kun Paateron nimitys tuli julki, hän sai puolen tunnin aikana onnitteluja yli 40 tekstiviestissä. Suurin osa tuli pitkin maata virkaveljiltä, joiden suosikki Paatero oli maan korkeimmaksi poliisiviranomaiseksi jo 2004.
Paateron suosio ei perustu vain siihen, että hän on ahkeraan kiertänyt laajaa Länsi-Suomen lääniä, vaan myös rautaiseen ammattitaitoon, kovaan tietoon ja mukaviin juttuihin kahvipausseilla. Mies on istunut vuosikausia kaikissa keskeisissä poliisin toimintaa koskeneissa työryhmissä. Näistä yksi tärkeimpiä on poliisin taloutta koskeva työryhmä. Se antaa syksyllä selvityksen, joka ulottuu vuoteen 2020.
- Poliisin talous on ollut lyhytnäköistä ja tempoilevaa. Talous ja toiminta on saatava tasapainoon, jolloin päästään irti jokavuotisesta lisärahakeskustelusta. Ei tämä toiminta voi rakentua lisätalousarvioiden varaan, Paatero teroittaa.
Paateron alaisuudessa toimii runsaat 10 000 henkeä, joista poliiseja on runsaat 7 700. Keskusrikospoliisi, Liikkuva poliisi ja Suojelupoliisi tarvitaan Paateron mukaan kukin omiin erikoistöihinsä.
- Poliisin ammattitaito on korkeatasoista, mutta sitä on kohdennettava ja käytettävä järkevästi. Poliisia on johdettava kokonaisvaltaisesti, ja kaikkien yksiköiden on puhallettava yhteen hiileen. Työmotivaatio on korkealla, jota todistavat jatkuvasti parantuneet tulosluvut ja hyvät rikosten selvitysprosentit.
Uudet 24 poliisilaitosta aloittavat toimintansa 1.1.2009. Paateron mukaan hallintorakenteen uudistus kohottaa työn laatua ja tehoa poliisilaitoksissa, koska isommissa kokonaisuuksissa on laajemmin osaamista ja resursseja.
Eläkerynnistys avaa virkoja 2010
Poliisien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienimpiä Euroopassa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa poliisien määrää aiotaan lisätä huomattavasti.
Suomessa on tuskastuttu siihen, että nuoria poliiseja valmistuu työttömiksi. Suuritöiset talousrikos- ja tietoverkkojutut imevät paljon voimia kentältä.
- Tämä vaatisi perustavanlaatuista keskustelua. Onneksi sisäministeriön onnistui saada lisämääräraha, jonka turvin voidaan palkata 170 nuorta poliisia ja sama jatkunee vuoden 2009 loppuun. Sen jälkeen tilanne helpottuu, koska vuosittain eläkkeelle siirtyy enemmän poliiseja kuin heitä valmistuu, Paatero kertoo.
- Poliisipäällikköjen virat täytetään vastedes määräajaksi. Se on hyvä, sillä tiedon vauhti vain kovenee ja kovatempoinen työ kuluttaa miestä, sanoo Paatero, jolla itsellään on viiden vuoden pesti.
