SUSANNE HILTUNEN
Suomen MS-liitto aloittaa yt-neuvottelut liiton ylläpitämässä Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Supistustarve on 25 henkeä. Keskuksessa työskentelee kaikkiaan noin 120 henkeä.
Tarve henkilökunnan vähentämiseen perustuu tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Kuntoutuskeskukseen saapuvien maksusitoumusten määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, koska Kansaneläkelaitos ja julkinen terveydenhuolto eivät enää lähetä vaikeavammaisia laitoskuntoutukseen samassa määrin kuin ennen.
- Näkemykseni on, että Kansaneläkelaitos suosii nykyään erilaisia avokuntoutuksen muotoja laitoskuntoutuksen sijaan. Samalla laitoskuntoutus ajetaan alas koko maassa ennen kuin avokuntoutus kunnolla toimii, pahoittelee kuntoutuskeskuksen johtaja Juhani Ruutiainen.
Maskun tilanne heijastelee valtakunnallista kuntoutuslaitosten tilannetta. Muuallakin on ajauduttu yt-neuvotteluihin ja taloudellisiin vaikeuksiin potilasmäärien laskettua rajusti.
Avopuoli vastaan laitoskuntoutus
- Laitosten taloudellinen ahdinko ei ole meille mikään tavoite, mutta ei myöskään peruste yksittäisen asiakkaan kuntoutuspäätöksen muuttamiseen. Sama keskustelu on käyty jo aiemmin veteraanikuntoutuksen kohdalla, kommentoi asiaa ylilääkäri Hanna Järvinen Kansaneläkelaitokselta.
Järvinen myöntää, että kuntoutuksen maailmassa on vaikeaa löytää oikeaa suhdetta laitos- ja avohoidon välillä. Tahallisesti Kela ei hänen mukaansa ole vähentänyt sitoumuksia.
- Emme millään muotoa halua, että laitokset kaatuisivat, kyllä niillekin on paikkansa. Laitoskuntoutus ei ole automaatio, enkä tiedä, että hylkyjä olisi ainakaan Lounais-Suomessa tullut tavallista enempää. Jos näin on, syy lienee se, että kuntoutussuunnitelmien tekijät eli hoitavat lääkärit ehdottavat vähemmän laitoskuntoutusta ja meille tulee vähemmän hakemuksiakin.
Maskun kuntoutuskeskuksessa on havaittu, että käytännössä kuntoutujat, jotka ennen saivat parin vuoden välein maksusitoumuksia intensiivijaksoille kuntoutuskeskuksiin, eivät näitä enää samalla tavoin saa.
Ajan henki suosii avohoitoa, koska siinä mietitään hieman laajemmassa perspektiivissä myös yksilön lähiympäristön suhdetta kuntoutukseen.
- MS -sairaat ovat valittaneetkin kielteisistä päätöksistä, mutta vaikeavammaiset eivät tähän kykene. Minun on vaikea ymmärtää, miksi lyhty sammutetaan niiden osalta, jotka tätä moniammatillista ja intensiivistä hoitojaksoa laitoksissa kipeimmin tarvitsisivat, arvostelee Ruutiainen.
Maskussa kuntoutusjaksot kestävät keskimäärin kolmisen viikkoa.
Kuntoutusjakson aikana potilaalle annetaan tarpeen mukaan fysio-, puhe- tai toimintaterapeutin palveluja sekä erilaisia kuntoutusjaksoja. Ruutiaisen mukaan juuri tässä piilee laitoskuntoutuksen iskukyky tavalliseen avohoitoon verrattuna.
Maskussa säästöjä pyrittiin ensin hakemaan sijaiskuluista, mutta tie oli äkkiä kuljettu loppuun. Kuntoutuslaitoksen käyttötaloudesta 80 prosenttia koostuu henkilöstömenoista.
Irtisanomisissa pyritään ottamaan huomioon mahdolliset eläköitymiset ja vastaavat. Tämä on kuitenkin hankalaa, koska laitoksen henkilöstö on suhteellisen nuorta.
Avoimia toimia jätetään täyttämättä
Maskun kuntoutuskeskus pyrkii jatkossa houkuttelemaan Varsinais-Suomen kuntia ja samaan hoitoon enemmän harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavia tai aivohalvauspotilaita. Lisäksi avoimina olevia toimia jätetään täyttämättä.
- Henkilövähennyksistä huolimatta pyrimme hoitamaan nyt voimassa olevat parivuotiset sopimukset kunnialla, lupaa Ruutiainen.
Yt-neuvottelujen arvioidaan päättyvän Maskussa heinäkuun loppuun mennessä.
