Suomi valmistautuu maitokiintiöiden poistumiseen
Suomi valmistautuu EU:n maitokiintiöiden lakkauttamiseen. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan Suomi haluaa varmistaa tulevassa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa, että maidon, naudanlihan ja tärkkelysperunan tuotanto voi kotimaassa jatkua.
Maitokiintiöt poistuvat suunnitelman mukaan vuonna 2015. Suomi haluaisi säilyttää kiintiöt kotimaisen tuotannon takaamiseksi, mutta EU:ssa on muodostumassa vahva jäsenmaiden enemmistö, joka tukee komission ehdotusta lakkauttaa ne.
Vanhanen rauhoitteli viljelijäväestön huolta valtioneuvoston maatalousseminaarissa keskiviikkona. Useissa aiemmissa uudistuksissa on hänen mukaansa nähty sama peruskaava; lähestyvä uudistus luo huolta ja epävarmuutta, kunnes ratkaisut lopulta saadaan viime metreillä.
- Meillä on jo kokemusta aiemmista kierroksista. Kannattaa pitää luottamustaso korkealla, että Suomi pystyy säilyttämään tuotantonsa, Vanhanen vakuutti valtioneuvoston maatalousseminaarissa.
Suomi tulee taas vetoamaan EU:ssa tehtyyn linjaukseen, että maataloutta pitää voida harjoittaa koko unionin alueella, myös Suomen kaltaisissa maissa missä tuotannon edellytykset ovat keskimääräistä heikommat.
Vanhanen kertoi puhuneensa Suomen maatalouden puolesta säännöllisesti virkaveljiensä kanssa. Asia on esillä myös lähipäivinä Puolan ja Ranskan pääministerien kanssa.
Naudanlihan ja maidon tuotannon säilyttäminen on Suomelle erityisen tärkeää, sillä ne muodostavat arvoltaan noin 60 prosenttia Suomen maataloustuotannosta, huomautti maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk).
Ne ovat siten erittäin olennainen osa Suomen maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä. Yhtä ei voi olla ilman toista.
Suomi tekee parhaillaan laskelmia komissiolle siitä, mitä maidon hinnan lasku noin kymmenellä prosentilla merkitsisi Suomessa. Anttilan mukaan Suomi lähtee siitä, että korvausta on saatava.
Anttila lisäsi, että tavoite on saada korvaus rakennettua EU:n järjestelmien sisälle. Tuotannon jatkuvuutta ei ole ajateltu turvata laajentamalla kansallisia maataloustukia entisestään.
Anttila oli toiveikas, että Suomen toiveita kuullaan loppuvuonna uudistusta käsiteltäessä. Puheenjohtajamaana toimii silloin EU:n maatalouden suurvalta eli Ranska, joka on monessa asiassa samanmielinen kuin Suomi.
