JUHA PEKKA HELMINEN
Jose Luis Rodriquez Zapateron johtama Espanjan sosialistihallitus tunnusti viime vuonna, ettei se ollut valmistautunut kunnolla viime vuosien siirtolaisvyöryyn.
Pelkästään vuoden 2005 aikana Espanjaan suuntaavien ja maittensa köyhyyttä pakenevien ulkomaalaisten määrä kasvoi maassa yli kymmenellä prosentilla.
Tällä hetkellä arviot ulkomaalaisten kokonaismäärästä Espanjassa sijoittuvat yli viiteen miljoonaan. Esimerkiksi Madridin pääkaupunkiseudulla yksi jokaisesta kuudesta asukkaasta on ulkomaalainen. Espanjan suurista kaupungeista Madrid on Latinalaisesta Amerikasta saapuvien siirtolaisten suosiossa. Aasialaiset suuntaavat vuorostaan Barcelonaan.
Jokin aika sitten julkistettujen virallisten tilastojen mukaan Afrikan suunnasta Espanjaan pyrkivien kalastajaveneiden määrä laski viime vuonna 54 prosentilla, mutta kuitenkin tuoreimpien mielipidemittausten mukaan espanjalaiset eivät ole tiedostaneet siirtolaisvirran vähentymistä Afrikan suunnalta pikemminkin päinvastoin.
Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto Frontex on osallistunut siirtolaisvirtojen kontrolliin Kanarian saarilla ja lähiympäristössä syksystä 2006 lähtien. Espanjan viranomaisten mukaan Frontexin toiminta Kanarialla on ollut tehokasta. Suomikin on ollut mukana Frontexin Kanarian operaatiossa.
Espanja ja koko Euroopan unioni pyrkii myös entistä tiiviimpään kontrolliin Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan tulevien laittomien maahanmuuttajien suhteen.
Esimerkiksi Boliviasta Espanjaan pyrkivien laittomien maahanmuuttajien vyöry päättyi ainakin periaatteessa viime vuoden maaliskuussa, kun huhtikuun alusta 2007 lähtien heiltä on vaadittu viisumi pääsyyn Euroopan unionin alueelle.
Latinosiirtolaiset vetoavat oikeuksiinsa
Mutta ongelmat Latinalaisen Amerikan suunnalta Espanjaan tulevien siirtolaisten suhteen eivät lainkaan lopu bolivialaisiin. Tendenssinä näyttää olevan, että siirtolaisten kiinnostus Espanjaa kohtaa vaihtelee ajan mukana. Viime syksynä kiinnitettiin huomiota uruguaylaisten lentomatkustajien lisääntyneeseen pyrkimykseen päästä Espanjan rajojen sisäpuolelle. Tänä keväänä vuorossa ovat olleet brasilialaiset ja meksikolaiset.
Uruguaylaiset eivät tarvitse Espanjaan viisumia. Jos täällä olevalle uruguaylaiselle tulee karkotusmääräys, niin hyvän asianajajan turvin hän voi vedota lakiin vuodelta 1870. Sen mukaan uruguaylaisilla tulee olla samat oikeudet Espanjassa kuin espanjalaisilla Uruguayssa. Kyseistä lakia ei ole koskaan kumottu Espanjassa, vaikkakin nykyisin täällä vedotaan enemmän EU-lainsäädäntöön siirtolaisasioissa.
Siirtolaiset kasvun veturina
Laiton maahanmuutto tahtoo olla Espanjassa uutisoinnin vakioaihe, mutta laillisesti maahan muuttavista ulkomaalaisista puhutaan harvoin. Syytä kuitenkin olisi, sillä tilastojen mukaan työperäisellä maahanmuutolla on tärkeä osansa Espanjan EU:n mittakaavassa nopeana jatkuvassa talouskasvussa.
Vuonna 2006 yli 200 000 ulkomaalaista saapui Espanjaan työsopimus taskussaan. Tänä vuonna määrän uskotaan ylittyvän reippaasti.
Espanjalaisyritysten mukaan ulkomaalaisia tarvitaan tekemään espanjalaisille kelpaamattomat työt ja turvaamaan käsiparien saanti nopeasti vanhenevassa yhteiskunnassa. Sosialistihallituksen maahanmuuttovastaava Consuelo Rumi puolestaan muistuttaa, että työn kautta maahanmuuttajista tulee aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja arvokkaita veronmaksajia vielä nuoruusiässä olevan espanjalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.
Koko Euroopan unioni vahvistaa pyrkimyksiään hankkia alueelle ammattitaitoista työvoimaa alueensa ulkopuolelta.
Espanjan tapauksessa on ollut kiinnostusta muun muassa sotilaiden värväämiseen maan palkka-armeijaan. Joukossa on myös naisia, joille Espanjan armeija avattiin vuonna 1988. Viime syksynä Espanjan puolustusministeriö aloitti hankkeen, jolla ulkomaalaisia lääkäreitä ja psykologeja houkutellaan armeijaan. Aiemmasta poiketen heille luvataan nyt upseerinvirkoja. Syynä on espanjalaisten lääkärien vastahakoisuus huonosti palkattuja sotilastehtäviä kohtaan.
