Vähemmistövaltuutettu haluaa kaikki muuttajat kotoutukseen
Vaikka maahanmuutto Suomeen kasvaa koko ajan, tulokkaiden opastaminen yhteiskunnan tavoille on jäänyt sivuraiteelle.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää sanoo, että viranomaiset eivät ole valmistautuneet riittävästi kasvavan maahanmuuttajajoukon kotouttamiseen.
- Yksinkertainen vastaus on, että ei ole. Ei olla nähty ihmisten kokonaiselämäntilannetta. Meillä keskustelu on fokusoitunut siihen, että kuinka paljon maahanmuuttajia tarvitaan täyttämään lisääntyvän eläköitymisen tekemä aukko. Se, että katsottaisiin, mitä nämä ihmiset ja heidän perheensä tulevat tarvitsemaan, puuttuu.
Suomeen ennustetun työvoimapulan paikkaamiseksi on eri suunnilta väläytelty maahanmuuton lisäämistä. Työperäinen maahanmuutto onkin viime aikoina vilkastunut.
Suurpään mielestä asiaa ei ole ajateltu loppuun asti.
- Jos aiotaan ottaa 100 000 ihmistä pääkaupunkiseudulle, niin missä he asuvat? Miten järjestetään lasten koulunkäynti ja ihmisten tehostettu kotouttaminen?
Suurpään mukaan on selvää, että tulokkaat tarvitsevat ylimääräisiä resursseja.
Työmarkkinoille muodostunut hierarkia
Kotouttamiseenkin tarvitaan runsaasti lisää voimavaroja, koska työhön tuleva on nykyisten järjestelmien ulkopuolella.
- Pitää miettiä sellainen malli, ettei kukaan jää kotouttamisopintojen ulkopuolelle. Tällä hetkellä laki kohdistuu ensisijaisesti pakolaisiin ja työvoimahallinnon piiriin tuleviin. Jos tulee suoraan töihin tai puolisoksi, ei välttämättä tule kotouttamistoimenpiteiden piiriin, sanoo Suurpää.
- Kotouttamiseen tarvitaan ehdottomasti paljon resursseja, ja siinä ollaan aika alkutekijöissä.
Jos kotouttaminen ei onnistu, saattavat maahanmuuttajaryhmät syrjäytyä. Suurpään mukaan työmarkkinoille on muodostumassa hierarkia.
- Ylimpänä ovat vanhoista EU-maista tulevat, jotka työllistyvät yhtä hyvin kuin suomalaiset. Pohjalla ovat somalit ja ehkä yllättävästi venäläiset.
Suurpään mukaan venäläisten asemaan vaikuttavat varmasti historialliset syyt, sillä heidän koulutustasonsa on korkea.
- Somalit tulivat Suomeen laman aikana, kun kukaan ei saanut töitä, ja jos sai, siihenkään ei suhtauduttu myönteisesti.
Painolasti, joka seurasi alkuvuosista, on vieläkin olemassa.
Vähemmistövaltuutettu käsittelee syrjintää monelta elämän alalta.
Valtuutetun toimialana on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa.
Romanien tapauksessa asunnon hankkiminen on sitkeä ongelma.
Yksityisiltä markkinoilta kotia on lähes mahdotonta saada, eivätkä kaikki kunnatkaan hoida velvoitteitaan kunnolla.
Suurpää toteaa, että romanien epävakaat asumisolot heijastuvat lasten koulunkäyntiin.
Asunnottomuuden takia koulutyö voi olla katkonaista jopa vuosia.
