ANNE LAITINEN
Koirat ryntäilevät usein Turun luonnonsuojelualueilla lain vastaisesti ilman talutushihnaa. Metsäkylän-Kuninkojan suojelualueella Länsikeskuksen kulmilla ne ovat tavallista pahempi turvallisuusriski, koska alueella liikkuu hevosia.
Järjestyslaki ja luonnonsuojelulaki edellyttävät koiran kiinni pitämistä taajamassa ja suojelualueella. Lisäksi metsästyslaki määrää, että koira on kiinni maaliskuusta elokuulle.
Koiranomistajia eivät tahdo saada kuriin viranomaiset eivätkä ohikulkijat.
Metsäkylän ratsastuskeskuksen omistaja Nina Hyvätti , koiraihmisiä itsekin, on lopen kyllästynyt vapaina juokseviin koiriin. Hän on usein huomauttanut ulkoilijoille kiinnipidosta.
- Mikään ei tehoa. Täällä on viljelijöille haistateltukin.
Hyvätillä on itselläänkin muutama peltohehtaari, jota kulkijat tallaavat.
- Urakoitsijamme on sanonut, että siellä on niin paljon koirien keppejä, että ne rikkovat koneet heinän korjuussa.
Hevonen pelkää sateenvarjoakin
Virallisilla ratsastusreiteillä on ollut vaaratilanteita. Hyvätti kertoo yksityishevosen juosseen tallille, ja selästä pudonneen kokeneen ratsastajan jääneen metsään tajuttomana.
- Hänen viimeinen muistikuvansa oli vihellys. Siellä oli liikkunut koira.
Viime kesänä koira ryntäsi metsässä kahdeksan ponin keskelle. Hyvätti arvelee, että sekasorrolta säästyttiin, koska joka toisella ratsastajalla oli taluttaja.
- Koira kiersi kaikki ponit ja meni lopuksi joukon perään jolkottelemaan. Jos yksi poni olisi hermostunut, ne olisivat pian kaikki kahdeksan laukanneet kotiin tai ainakin ne, joilla ei ollut taluttajaa.
Hevonen säntää helposti pakoon, koska se on saaliseläin. Se voi säikähtää vähästä, esimerkiksi sateenvarjoa tai polkupyörää.
- Kun hevonen alkaa riehua, siinä ovat vaarassa myös koira ja omistaja, huomauttaa Hyvätti.
"Koirankusema" satoja metrejä
Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Kari Karhu kertoo koiranomistajien rikkovan irtipitokieltoa jatkuvasti Metsäkylän-Kuninkojan lisäksi Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden luonnonsuojelualueilla.
- Olen leikilläni kutsunut ilmiötä jo pitkään termillä koirankusema, paljastaa Karhu versionsa lappilaisten poronkusemasta.
- Se on etäisyys asutuksen ja luonnonsuojelualueen välissä, joka pitää jättää, jotta kiireinen koiran käyttäminen aamu- ja iltalenkillä ei ulotu suojelualueelle asti, selittää Karhu.
Asutus saisi olla satojen metrien päästä suojelualueesta.
- Katariinanlaaksossa ongelmat alkoivat heti, kun messualueen talot otettiin käyttöön.
Karhu ennakoi samoin käyvän Hirvensalossa, kun Haarlaan nousee lisää asutusta lähelle arvokkaita lintualueita.
Kiinnipitokiellolla halutaan suojella etenkin lintujen pesimärauhaa ja säästää maastoa.
Kurinpito on vaikeaa, sillä poliisin resurssit ovat vähäiset ja ympäristöviranomaiset voivat vain pyytää. Karhu huomautti syksyllä Pomponrahkalla neljän naisen porukalle kolme kertaa yhden viikon aikana, että heidän on pidettävä seitsemän koiraansa kiinni.
- Kerroin heille myös, että valvonta kuuluu virkatehtäviini, enkä silti saanut heihin tehoa, sanoo Karhu.
Nina Hyvätti uskoo, että apua voisi olla uusien koirapuistojen rakentamisesta, joissa koiran voi päästää vapaaksi lenkin päätteeksi.
