Kosovo vai Kosova?

Turun Sanomat, Brdo

Samalla, kun EU:n neuvottelupöydissä pohditaan Kosovon tulevaisuutta ja vakauttamista, kielikysymykset ovat jääneet suurempien kiistojen jalkoihin.

Tähän asti kukaan ei esimerkiksi ole miettinyt ääneen, minkä takia albaanienemmistöisestä, juuri itsenäistyneestä maasta käytetään yleisesti serbinkielistä nimitystä Kosovo eikä Kosova, kuten maa albaniaksi tulisi kirjoittaa ja lausua.

Pääkaupunki Pristinakin olisi siis Prishtine, ja muutkin paikannimet pitäisi tämän logiikan mukaan olla nykyään albanian kielellä lukuun ottamatta alueita, joissa serbit ovat enemmistönä.

Oma kieli muokkaa nimenomaan uuden kansakunnan identiteettiä, joten kielikysymys on mitä suurimmassa määrin poliittinen asia.

- Onneksi kukaan EU:n ulkoministereistä ei ole kielitieteilijä, ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) leukaili edellisessä ulkoministerikokouksessa Brysselissä runsas kuukausi sitten.

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnkin myönsi, että kielikysymystä ei juuri ole pohdittu.

- Asia on ollut kyllä esillä. On tärkeää, että Kosovo sitoutuu presidentti Martti Ahtisaaren suunnitelmaan, joka takaa serbivähemmistölle laajat oikeudet, Rehn sanoi.

Hän muistutti, että Ahtisaaren suunnitelmassa monietnisyys on otettu huomioon juuri siinä, että maalla on kaksi virallista kieltä.

EU-komissio on osaltaan valmis tukemaan Kosovon taloudellista kehitystä ja oikeusvaltion vahvistamista.

Komissio pyrkii myös aloittamaan vielä tänä vuonna neuvottelut EU:n ja Kosovon suhteiden tiivistämiseksi. Etenkin pyritään helpottamaan kauppaa ja viisumijärjestelyjä. Näillä toimenpiteillä juuri yritetään turvata se, ettei serbien tai muiden vähemmistöjen, kuten romanien, oikeuksia poljeta.

- Ahtisaaren suunnitelma antaa vähemmistöille jopa tähänastista paremmat oikeudet, eräs diplomaattilähde muistutti.