Ruotsalaiset väittävät
suomalaisten tehotroolauksen
kutistaneen silakan
lähes kitukasvuiseksi
JUHANI ROIHA
Kalastaja Carl Åke Wallin Selkämeren länsirannikon Hudiksvallista Ruotsista epäilee, että silakan nykyinen kitukasvuisuus on yksinkertaisesti suomalaistroolarien harjoittaman nuottakalastuksen tulosta.
Teollisuuden raaka-aineeksi harjoitettu nuottakalastus on jatkunut Selkämerellä 1980-luvun lopulta lähtien. "Siivilöinti" on vienyt merestä ruokakalan ja siinä mukana myös sen ravinnon.
Ruotsissa kalastusviraston tutkijat allekirjoittavat nyt kalastajien jo koko kuluvan vuosikymmenen jatkuneen huolen - silakasta on tullut kitukasvuista. Miksi näin on, tutkijat jättävät vielä vastaamatta.
Ruotsalaiskalastajilla on oma näkemyksensä asiaan.
Perämerellä pyydetystä silakasta vain kolme prosenttia on kooltaan yli 20-senttistä, ja sama ilmiö näkyy Selkämeren eteläosiin ja Ahvenanmerelle saakka.
Ruotsalaiskalastajat kalastavat Selkämerellä vain ruokakalaa.
- Verkkojen ja nuottain silmäkoko on meillä 36 mm. 90 prosenttia Selkämeren kalastuksesta on kuitenkin tällä laajalla alueella operoivien suomalaiskalastajien suurten troolarien troolien hallinnassa. Haluamme silmäkoon suuremmaksi.
- Suomalaistroolarit ovat kaksi kertaa suurempia kuin meidän rannikkokalastajiemme alukset. Silakka menee tätä tietä teollisuuden käyttöön eikä hyödytä ruokapöytää, Wallin sanoo.
Hapansilakan raaka-aineesta pula
Silakka on ruotsalaisen hapansilakka-herkun raaka-aine. Siitä on jo huutava pula.
Wallinin mukaan silakan pienuus juontuu suomalaistroolarien ylikalastuksesta. Hylje ei sen sijaan ole suurikaan vaara; voimakkaasti kasvanut hyljekanta kiusaa kalastajia lähinnä siksi, että se vaurioittaa pyydyksiä.
Silakan pienuus ei ole ongelma yksin Selkämerellä ja Perämerellä. Vastaavaa on sattunut jo aiemmin Suomenlahdella ja Itämerellä.
Nykyistä silakkakantaa kiusannee tutkijoiden mukaan myös kilohailin voimakas levittäytyminen pohjoisemmas - aina Merenkurkkuun asti. Planktonia ei enää riitä silakalle ravinnoksi.
Wallin tunnustaa, ettei kalastuksen kokonaistuotannossa ole tapahtunut viimeksi kuluneina vuosikymmeninä suuriakaan heittoja. Yhdessä seikassa ero on kuitenkin näkyvä.
- Olen kalastanut 1970-luvulta lähtien. Gävlen tienoolta silakka on käytännössä kadonnut. Pohjoisella Selkämerellä sitä kuitenkin esiintyy, mutta oli menneenä syksynä kooltaan pienikokoisempaa kuin milloinkaan aiemmin, Wallin sanoo.
- Tehokkaat suomalaistroolarit vievät Selkämeren länsirannikon kalastajilta silakan. 40 metrin troolarit ovat ottaneet täällä Ruotsin rannikolla ylivallan, Wallin tiivistää.
Ruotsin puolella troolareita on tänään kahdeksan rannikkoalueella, joka ulottuu Sundsvallista pohjoisessa etelään Gävleen.
- Meidän troolarimme ovat vain puolet suomalaiskalastajien troolareiden kokoon verrattuna. En halua arvostella suomalaiskalastajia, mutta meren olisi saatava elää ekologisessa tasapainossa, Wallin sanoo.
