Erja Hyytiäinen
Huittislainen Pertti Vuorinen jakaa passipaikkoja. YIT Teollisuus Verkkopalvelut on ostanut asiakkailleen jahtireissun Huittisten metsiin ja tähtäimessä ovat valkohäntäpeurat. Linkkinä on Vuorinen, joka matkailualan yrittäjänä on junaillut valmiiksi tarvittavat metsästysmaat ja jahtiavun.
- Osa asiakkaista on pohjoisesta, ja siellä peura on tuntematon eläin, Vuorinen sanoo ja paljastaa samalla, mihin hänen pari vuotta sitten perustamansa yrityksen salaisuus kätkeytyy.
Huilis on lajissaan ainutlaatuinen matkailuyritys lounaisessa Suomessa. Suon kupeeseen, keskelle metsää noussut matkailukohde on pelkästään luontonsa puolesta elämys, mutta sitä on täydennetty eteläsuomalaisissa oloissa harvinaislaatuisilla rakennuksilla ja palveluilla.
Ensimmäiset metsästysvieraat tulivat aikanaan paikalle Vuorisen sähköalan yrityksen vieraina, ja siitä jäi kytemään kipinä.
- Kun myin yritykseni, entiset asiakkaat pyysivät, että järjestäisinkö heille metsästysmatkoja maksusta.
Vuorinen vastasi kyllä ja matkailuyritys sai alkunsa. Vaimo Eeva opiskeli Vierunmäellä animatööriksi ja imi vinkkejä siitä, minkälaista toimintaa matkailupalveluihin voi liittää.
Yritys onkin rakentunut elämysten varaan. Metsästyksen ohella voi valita patikointiretken maakotkan asuttamalla suolle, pelata golfia tai harjoitella ampumataitoja ritsalla.
Avaimena hyvä metsästysalue
Metsälle on lähdössä 11 vierasta, omaa joukkoa on puolenkymmentä. Tapahtuman isännällä, YIT Teollisuus Verkkopalvelujen liiketoimintayksikön johtajalla Mikko Luomalla on mukana oma mäyräkoira Artturi, Vuorisen kauhajokelaiset ystävät ovat tuoneet vahvistukseksi kaksi mäyräkoiraa.
Jahdin järjestäminen vaatii työtä: Vuorisella on käytössä toistakymmentä peurojen ja hirvien ruokintapaikkaa, jonne kasataan rekkakaupalla lanttuja, punajuuria ja viljaa.
- Ruokintapaikkoja on järjestettävä, jotta peurat pysyisivät alueella. Nyt ongelmana ovat sudet ja ilvekset, jotka kyöräävät peuroja pois alueelta, Vuorinen tuskailee.
Metsästäjäin Keskusjärjestön viestintäpäällikön Klaus Ekmanin mukaan metsästysmatkailu on kasvussa, vaikka hidasteena ovatkin suomalainen maanomistus sekä niukka riistakanta.
- Maaseudulla ja maataloudesta elävien on etsittävä elantonsa monista tulovirroista, Ekman sanoo.
Suurin ongelma on pieniin alueisiin sirpaloitunut maanomistus. Vuorinen on ratkaissut ongelman tekemällä sopimuksen paikallisen metsästysseura Paukun kanssa. Vuorinen ostaa seuralta metsästysluvat ja käyttää niitä vieraidensa hyväksi. Jahteihin kutsutaan apuun metsästysseuralaisia.
- Minulla on vajaa 200 hehtaaria omaa metsää ja metsästysseuralla on käytössään 10 000 hehtaaria. Peuranmetsästykseenhän ei saa edes lupaa alle 5 000 hehtaarin alueelle, Vuorinen sanoo.
Ulkomaalaiset trofeen perässä
Oululainen Markku Huhtala on seissyt passissa jo reilun tunnin. Mies on ollut kaksi kertaa aiemmin valkohäntäpeurajahdissa Huiliksessa, mutta saalista ei ole tullut.
Paukun Ville Leinonen tulee ilmoittamaan passipaikan vaihdosta, kun Vuorinen kertoo radiopuhelimen kautta peuranaaraan lähestyvän. Paikallaan olo jatkuu ja yhtäkkiä ilmassa kajahtaa pehmeä tussahdus. Huhtalan hymy paljastaa, että joku seurueesta sai kaadon.
Muutaman sadan metrin päässä Luoma katsoo tyytyväisenä noin 60-kiloista valkohäntäpeuraa. Vieras sai saalista.
- Tämä on yksi tapa koota asiakkaita luonnonhelmaan. Nyt meillä on mukana monia, jotka eivät ole peuraa ennen nähneetkään, Luoma sanoo.
Vuorisen mukaan jahteja tilaavat lähinnä yritykset. Ekmanin mukaan suomalaisen metsästysmatkailun ongelmana on, että suomalaiset metsästäjät eivät ole valmiita maksamaan jahdeista samaan tapaan kuin ulkomaalaiset. Ulkomaalaiset puolestaan ovat trofeiden perään.
- He haluavat suuren hirvisonnin tai valkohäntäpeurapukin, mutta ei Suomen riistamäärillä sellaista voi taata. Ulkomaalaisia kiinnostavat myös metsäkalalinnut, mutta he haluavat metso- ja teerikukot mahdollisimman hyvän sulkapeitteen aikana, jotta eläimen voi täyttää. Meillä metsästetään metsäkanalintuja syksyllä, jolloin niiden täyttöarvo ei ole suuri, Ekman sanoo.
Vuorinen on löytänyt markkinaraon. Jahtiseurueita tulee Suomesta niin paljon kuin hän pystyy vastaanottamaan, muun ajan vuodesta Huiliksen täyttävät yritysten seminaarit ja koulutukset, perhejuhlat ja tapaamiset.
- Kaksi kertaa enemmän olisi tulijoita kuin mitä pystyn ottamaan, Vuorinen sanoo, mutta pitää silti kiinni linjastaan. Nykyinen kapasiteetti pyörii vaimon kanssa tehtävällä työpanoksella, kun kiireavuksi kutsutaan välillä sisko ja vaimon äiti.
