Talous

Markkinaoikeus vahvisti asfalttikartellin

TS/Jari Laurikko
TS/Jari Laurikko

PEKKA HAKANEN

Markkinaoikeuden mukaan Suomessa toimi vuosina 1994-2001 asfalttikartelli, jossa oli osallisena seitsemän yritystä. Laittoman kartellin paljasti kilpailuvirasto, joka antoi asiasta oman päätöksensä jo vuonna 2004.

- Tämä oli erittäin tärkeä päätös, iloitsee kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen.

Jokisen mukaan kilpailuviraston näyttö kelpasi lähes sellaisenaan markkinaoikeudelle, ainoastaan jotkut - Jokisen mielestä varsin pienet - yksityiskohdat eivät läpäisseet markkinaoikeuden seulaa.

Kilpailuvirastolle ainoa iso pettymys päätöksessä oli sakkojen määrä. Virasto oli esittänyt lähes 100 miljoonan sakkoja, jotka markkinaoikeus pienensi murto-osaan eli 19,4 miljoonaan euroon.

Kahden markkinaoikeuden tuomarin mielestä sakot olivat liian suuret. Heidän mukaansa esimerkiksi Lemminkäisen saaman sakon olisi pitänyt olla tuntuvasti markkinaoikeuden päätöstä pienempi.

Lemminkäinen pyöritti kartellia

Kartellin pääpyörittäjänä tuomittiin Lemminkäinen, jolle markkinaoikeus määräsi 14 miljoonan euron sakot. Kilpailuvirasto esitti Lemminkäiselle vajaan 70 miljoonan sakkoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kilpailuviraston on vaikea niellä näin suurta sakkojen alentamista. Virasto pohtii vakavasti, että se valittaa markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

- Onko sakko sellainen, että se riittää pelotteeksi. Voi osoittautua, että tätä päätöstä tulkitaan niin, että kartelli kannattaa, Jokinen sanoo.

Sakon suuruus oli varmasti markkinaoikeudelle visainen pähkinä, sillä Suomessa ei aiemmin ole esitetty kartellitoiminnasta näin mittavia sakkoja. Jokisen mukaan markkinaoikeus varmasti etsi sopivaa sakkotasoa. Tästäkin vinkkelistä asian vieminen ylimpään oikeusasteeseen voisi olla perusteltua.

Esimerkiksi koko Lemminkäinen- konsernin voitto oli viime vuonna reilut 100 miljoonaa euroa, joten 14 miljoonan sakon maksaminen ei tuota yritykselle ylivoimaisia vaikeuksia.

Kartellista tuomittujen yritysten asfalttiliiketoiminnan liikevaihto oli 290 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kilpailuvirasto perusteli 100 miljoonan sakkovaatimustaan kartellin pienellä, noin 10 prosenttia hintoja korottavalla vaikutuksella.

Valtiovarainministeriön strategiaraportin mukaan asfalttikartelli olisi merkinnyt kahdeksan vuoden aikana yli 400 miljoonan euron lisälaskua asiakkaille, jos kartelli olisi nostanut hintoja 20 prosentilla.

VM:n arviotakin voi pitää maltillisena, sillä EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan kartellien hintoja nostava vaikutus on keskimäärin yli 30 prosenttia ja kansainvälisissä kartelleissa yli 40 prosenttia.

Asianajajille tulossa töitä

Sakkojen ohella asfalttiyhtiöillä on todennäköisesti edessään iso tukku uusia oikeudenkäyntejä. Jokinen pitää selvänä, että laittoman kartellitoiminnan takia ylihintaa päällystystöistään maksaneet tahot vaativat nyt tuomituilta yrityksiltä vahingonkorvauksia.

Kartellin myötä ylihintaa päällystystöistään maksavissa tahoissa on paljon julkisia yhteisöjä, sillä teiden ja katujen rakentajat ovat pääasiassa kuntia ja muita julkisia toimijoita. Viime kädessä ylihinta on kerätty ylimääräisinä veroina veronmaksajilta.

Jokisen mukaan päätöksessä on se hyvä puoli, että kartellitoiminta sai siinä selkeän tuomion.

- Kovasti näitä kartelleja vaan tuntuu olevan, Jokinen tuumaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy