Uutiset

Avoliitto korvaa yhä useammin avioliiton

ANNE LAITINEN

Avoliitto korvaa avioliiton yhä vahvemmin Suomessa. Tästä kertoo etenkin se, että lasten saaminen on siirtynyt avoliittoihin.

Useampi kuin joka toinen esikoinen syntyy nykyään avioliiton ulkopuolella. Yleensä kyse on avoparien perheenlisäyksestä. Myös parien toisia ja kolmansia lapsia syntyy usein avoliittoon. Ensimmäisen lapsen syntymä ei siis enää johda vihkimiseen siinä missä ennen.

- Avoliitot ovat korvanneet avioliittoja ja avoliitosta on tullut aidosti avioliitolle rinnakkainen parisuhteen muoto, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Anne Ruokolainen .

- Mutta nämä asiat ovat yksilöllisiä. Joillekin avioliitto on hyvin tärkeä. Voi kuitenkin sanoa, että yhä suuremmalla osalla avoliitto korvaa avioliiton.

Avioliiton ulkopuolella syntyi vielä 1990 neljäsosa lapsista, mutta osuus on noussut yli 40 prosentin 2000-luvulla.

Kasvu selittyy lasten syntymisellä avoliittoihin. Suurin osa lapsista syntyy siis yhä parisuhteeseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aivan viime aikoina avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrän kasvu näyttää kuitenkin selvästi hidastuneen.

- Määrä on vakiintunut noin 40 prosentin tasolle. Olisiko se merkki siitä, että ilmiö ei ole enää yleistymässä, aprikoi Ruokolainen.

Eron riski kasvaa

Avopari eroaa selvästi avioparia todennäköisemmin. Lastentekoiässä olevista naimisissa olevista vanhemmista noin 2,5-4 prosenttia eroaa vuosittain. Avoliitossa olevien vanhempien eroriski on vähintään kaksinkertainen.

Avosuhteet ovat tutkimusten valossa hatarampia myös silloin, kun pariskunnalla on yhteisiä lapsia.

- Myös siinä tapauksessa, että avoliittoon on hankittu lapsia, ne päättyvät huomattavasti useammin eroon kuin avioliitot. Avoliitot ovat hauraampia kuin avioliitot, kiteyttää Ruokolainen.

Tutkijat arvelevat naimisiin menevien parien olevan keskimäärin muita sitoutuneempia.

- Liiton muoto ei välttämättä vaikuta, vaan enemmän on kyse valikoitumisesta. Sitoutuneet parit menevät usein naimisiin, heillä on erilaiset arvot ja asenteet, selittää tutkija Marika Jalovaara Helsingin yliopistosta.

Hän huomauttaa avoliittoja olevan joka lähtöön.

- Joillekin se on vain seurustelun muoto. Ei ajatellakaan perheen perustamista ja sitoutumista, vaan saatetaan asua yhdessä vain sen takia, kun vietetään paljon aikaa muutenkin yhdessä ja ollaan rakastuneita. Joillekin avoliitto taas on avioliiton esivaihe.

Avoliittoon jäävät saattavat kokea sen samanarvoiseksi sopimukseksi kuin avioliiton. Toiset torjuvat avioliiton esimerkiksi siksi, että kokevat sen vanhanaikaiseksi instituutioksi.

Yhteen päädytään helpostikin

Liitoista noin neljänneksen arvioidaan olevan avoliittoja, eli suurin osa liitoista on yhä avioliittoja. Avoliittojen määrää ei tiedetä, koska niitä ei tilastoida.

Avoliitot ovat jatkuvasti yleistyneet ja avioliitot vähentyneet.

- Tämä on johtunut siitä, että avoliitot ovat pitkälti korvanneet avioliitot nuorten ensimmäisenä liittona. Avioliiton solmimista myös lykätään myöhemmäksi. On myös paljon eronneiden avoliittoja, selittää Jalovaara.

Yhä iäkkäämmät solmivat avoliittoja tuntuvasti enemmän kuin 1990-luvulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Liittojen kokonaismäärä ei ole vähentynyt, vaan avoliitot ovat tulleet avioliittojen tilalle.

- Liitot eivät ole mitenkään menettäneet suosiotaan, sanoo Jalovaara.

- Liittoihin mennään vähintään yhtä paljon kuin ennenkin. Monet solmivat elämänsä aikana useammankin liiton. Lisäksi ensimmäinen liitto solmitaan jopa nuorempana kuin ennen, koska nuoret saattavat muuttaa yhteen, vaikka avioituminen ja lastensaanti eivät ole ajankohtaisia.

Avoliittojen yleistyminen selittää avioliiton ulkopuolisen syntyvyyden kasvun lähes kaikkialla läntisessä Euroopassa.