ERJA HYYTIÄINEN
Porin käräjäoikeudessa alkoi keskiviikkona Suomen mittakaavassa harvinaislaatuisen laaja syrjintäoikeudenkäynti. Syytteessä on 13 ravintolatyöntekijää yhdeksästä eri porilaisravintolasta. Työntekijöiden epäillään estäneen romanien pääsyn ravintoloihin sekä romanien palvelun viime vuoden kesäkuussa etnistä ryhmää syrjivällä tavalla.
Oikeudenkäynnin taustalla on neljän romanin, todistajaksi kutsutun yhden valtaväestöön kuuluvan henkilön sekä Satakunnan Kansan toimittajan viimekesäinen kierros ravintoloiden ovilla. Tavoitteena oli päästä sisälle ravintolaan, mutta asianomistajien mukaan heiltä evättiin pääsy tai heille ei tarjoiltu.
Erääseen ravintolan romanimiehet olisivat pääseet sisälle, mutta se ei Dimitri Hagertin ja Tanja Hagertin oikeudessa kertoman mukaan päästänyt Tanja Hagertia sisälle, koska hän oli pukeutunut perinteiseen romaninaisen asuun.
Poliisin esitutkinnan pohjalta syyttäjä Mika Moisio nosti syytteet yhdeksässä ravintolassa työskennelleitä 13 henkilöä vastaan syrjinnästä. Rangaistusvaatimuksena esitettiin ensimmäisenä päivänä sakkoja sekä asianomistajien vaatimia korvauksia. Keskiviikkona käsiteltyjen ensimmäisten tapausten kohdalla syyttäjä vaati sakkorangaistusta ja asianomistajat korvauksia. Istunnot jatkuvat torstaina ja perjantaina.
Syrjintä on rikos ihmisyyttä vastaan
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan Porin tapaus on mittakaavaltaan ainutlaatuinen.
- Vuoden 2002 alusta kevääseen 2006 oli 70-80 tapausta, joissa oli annettu tuomio syrjinnästä. Ja useimmiten etnisin perustein tapahtuneesta palveluiden tarjontaan liittyvästä syrjinnästä, Puumalainen sanoo.
Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Rainer Hiltunen viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan harva syrjintää kokenut nostaa asiassa syytteen.
- On käynyt ilmi, että esimerkiksi romanit eivät luota, että asiaa vietäisiin asianmukaisesti eteenpäin. Siitäkin huolimatta, että syrjinnässä on kyse vakavan "rikos ihmisyyttä vastaan" -otsakkeen alla vietävästä asiasta, Hiltunen sanoo.
Halu nostaa Porin malli esille
Dimitri Hagert korosti, että neljän romanin ryhmä oli kiisteltynä iltana pukeutunut siististi eikä yksikään heistä ollut nauttinut alkoholia.
- Montun ovella meille sanottiin: Ette oo tervetulleita. Kysyin miksi? Kun olette mustalaisia. Kysyin onko meillä jollakulla porttikieltoa? Ei, Hagert kuvasi oikeudessa keskustelunkulkua, joka toistui neljän romanin, mukana seuranneen todistajan ja osan matkasta mukana olleen toimittajan kertomana samantyyppisenä ravintola toisensa jälkeen.
Puolustuksen mukaan koko tapahtumaketju on tarkoitushakuinen, sillä sekä poliisille että oikeudelle asianomistajat kertoivat lähteneensä kierrokselle tietäen, että yli 15 vuoden ajan romaneja ei ole päästetty sisälle ravintoloihin.
Asianomistajien asianajaja, varatuomari Tommi Heinonen luki oikeudelle myös syytetyn avustajana toimineen Eero Laurilan asiakkaansa puolesta allekirjoittamaa vastausta, jonka mukaan ravintolaan pääsyn esteenä ei ollut "etninen tausta sinänsä vaan valtaväestöstä poikkeava käytös".
Oikeudessa vastaajat vetosivat myös aiempiin kanssakäymisiin asianomistajina olleiden romanien kanssa. Ristiriita syntyi siitä, kun asianomistajat kielsivät olleensa aiemmin ravintolassa, mutta työntekijä totesi tunnistaneensa heidät sieltä.
Paikoin vilkkaaksi äitynyttä oikeudenkäyntiä hillinnyt tuomari Helena Perä-Takala korosti, että ratkaisevaa on se, mitä ravintolan ovella sanottiin, eivät jälkipuheet.
