Talous

VM: Päästöjen rajoittaminen vaikuttaa Suomeen muuta EU:ta enemmän

Helsinki (STT)

Suomen bruttokansantuote jää vuonna 2020 kasvihuonekaasujen päästörajoitusten vuoksi noin 2,3-3,4 prosenttia pienemmäksi kuin muutoin. Työllisyys voi valtiovarainministeriön mukaan jäädä lähes 40000 työpaikkaa nykykehitystä pienemmäksi.

Nämä arviot sisältyvät valtiovarainministeriön keskiviikkona julkistettuun talouspolitiikan strategiaselvitykseen tehtyyn VATTin tutkimukseen.

Päästörajoitusten taloudelliset kustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti muita EU-maita suuremmiksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen nosti taloustoimittajatapaamisessa Vantaalla ilmastopolitiikan vaikutukset hallituksen talouspolitiikan toiseksi suureksi haasteeksi ikääntymisen rinnalle.

- Ilmastomuutoksen taloudellinen vaikutus tulee olemaan mittava. Se maksaa, mutta siihen täytyy löytyä poliittista tahtoa, sanoi Katainen.

Valtiovarainministeriön strategiaselvityksen mukaan EU:n tavoitteisiin sopeutuminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. On varauduttava siihen, että tarvittavat toimenpiteet voivat pitkänkin aikaa heikentää talouden kasvua, tuottavuutta ja työllisyyttä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa sopeutuminen on erityisen vaativaa tuotantorakenteen energiavaltaisuuden vuoksi. Erityisen voimakkaina vaikutukset tuntuvat energiantuotannon lisäksi metallien jalostuksessa ja kemianteollisuudessa. Päästörajoitukset asettavat VM:n mukaan suuren sopeutumistarpeen etenkin työmarkkinoille.

"Päätösten pohjana huonot laskelmat"

EU:n kunnianhimoisten tavoitteiden taustalla olevat laskelmat ovat valtiovarainministeriön mukaan riittämättömiä. Eräät tavoitteet, kuten Suomelle kaavailtu 40-45 prosentin uusiutuvan energian osuus ovat valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan "täysin mahdottomia".

- EU:n kasvihuonekaasujen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevien päätösten valmistelu perustuu huonoihin laskelmiin, Sailas sanoi. Päätökset olivat hänen mukaansa poikkeuksellisen suuria ja huonosti valmisteltuja.

- Pelottaa, kammottaa, että suurimpia yksittäisiä päätöksiä tehdään näin heikkojen laskelmien varassa, sanoi Sailas.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen oli myös kriittinen ilmastopolitiikan taloudellisista vaikutuksista tehtyjen laskelmien suhteen. Kansantalousosasto ei pyynnöistä huolimatta ollut saanut komissiosta tyydyttäviä laskelmia päätösten talousvaikutuksista.