Italian paikallisvaaleista tulee suosionmittari
myös keskustavasemmistolaiselle hallitukselle
PERTTI LEPISTÖ
Yli 10 miljoonaa italialaista on kutsuttu äänestämään sunnuntaina ja maanantaina eri puolilla maata järjestettävissä paikallisvaaleissa, joissa suurista kaupungeista äänestetään Genovassa, Reggio Calabriassa, Veronassa ja Parmassa.
Keskustavasemmistolaista, yhdeksästä puolueesta koostuvaa hallitusta johtava pääministeri Romano Prodi on yrittänyt toistaa useaan otteeseen, etteivät vaalit ole mikään hallituksen suosionmittari. Prodin hallitus on vuoden ikäinen, ja sen suosio on pudonnut selvästi viimevuotisesta.
Oikeistolaisen oppositiojohtaja Silvio Berlusconin mukaan vaalit voivat antaa vahvistuksen siitä, että Prodin hallitus on tullut tiensä päähän.
- Italialaisia kuvottaa tämä vasemmisto, jolla ei ole enää mitään ihanteita ja joka on saanut ihmiset vieraantumaan politiikasta. Nämä vaalit voivat olla ratkaiseva askel, että maahan saadaan ennenaikaiset vaalit, Berlusconi on sanonut lukuisissa vaalikokouksissa.
Paikallisvaalit alkoivat 12.-13. toukokuuta Palermosta, missä Berlusconin tukema ehdokas voitti selvästi keskustavasemmistolaisen vastustajansa.
Hallituksen suosiota on heikentänyt Prodin tiukka talouspolitiikka, ja sen tuomat veronkorotukset. Prodi puolustautuu sillä, että Italian julkinen talous on tervehtymään päin.
- Olemme saaneet Italian taas käyntiin. Hallituksen täksi vuodeksi valmistelema budjetti oli tiukka, mutta koska en ole itsemurhakandidaatti, en tee enää toista samanlaista, Prodi sanoo.
Oppositio syyttää Prodia siitä, että se on äärivasemmiston talutushihnassa. Hallitus valmistelee lakia, joka takaisi lisäoikeuksia naimattomille ja homopareille. Kiistaa on tullut myös kaavailuista nostaa eläkeikää.
Epäyhtenäinen hallitusrintama
Prodin hallitusrintama ei ole yhtenäinen. Sen suurimmat ryhmät, Vasemmisto-demokraatit ja Päivänkakkara-puolue ovat päättäneet yhdistää voimansa uuteen Demokraattiseen puolueeseen, ja kuin vastavetona uudesta puolueesta pois jättäytynyt radikaalivasemmisto perusti uuden vasemmistoliikkeen, jonka tavoitteeksi ilmoitettiin juhlallisesti vasemmistolaisuuden pelastaminen.
Lisäksi kristillisdemokraattista Udeur-puoluetta johtava oikeusministeri Clemente Mastella on ilmoittanut, ettei hänen puolueensa aio tukea hallituksen uutta etukonflikti-lakia. Udeur ei aio äänestää lakia vastaan, mutta senaatissa tyhjää äänestäminen katsotaan ei-ääneksi, joten etukonfliktilaki ei saa hyväksyntää senaatissa, missä hallituksella on vaivainen kahden paikan enemmistö. Lakiesitysten pitää saada sekä edustajainhuoneen että senaatin hyväksyntä.
Oppositionkaan rivit eivät ole yhtenäiset. Sen suurimmat ryhmät, Berlusconin oma puolue Forza Italia ja Gianfranco Finin johtama Kansallisliitto kaavailevat suuren, kaikki oikeistoryhmät kokoavan Vapauden puolueen perustamista. Pohjoisen liitto ja kristillisdemokraattinen UDC vastustavat suunnitelmaa yhdestä suuresta oikeistopuolueesta.
- Poliittiset projektit eivät synny siten, että istutaan saman pöydän ääreen vaan pitkän prosessin tuloksena. Vasemmiston esimerkki on kuvaava. Yhdistytään, vaikka ei pystytä yhteiseen perhe-eläke- tai talouspolitiikkaan. Miksi silloin yhdistytään, sanoo UDC:n puheenjohtaja Lorenzo Cesa .
Oikeiston rivejä hiertää myös kysymys johtajuudesta. Berlusconi haluaa oikeiston pääministeriehdokkaaksi myös seuraavissa vaaleissa.
Monet Berlusconin nykyisistä liittolaisista toivovat Berlusconin vetäytymistä.
- Emme enää elä vuotta 1994, sanoo UDC-puolueen Pierferdinando Casini .
