LAURI INNA
Rantarataa ei korjata ainakaan meneillään olevalla hallituskaudella. Porvarihallituksen keskiviikkona sorvaama menokehys ei sisällä rataverkon peruskorjauksen osalta rantarataa koskevia toimenpiteitä. Hallituksen kehyspäätöstä seuraavaan liikennepoliittiseen selvitykseenkään turkulaisia kiinnostava parannus tuskin mahtuu.
Sen sijaan hallitus päätti Helsinki-Vantaan lentokenttää sivuuttavan kehäradan suunnittelun jatkamisesta ja rakentamisen aloittamisesta vuonna 2009. Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen sanookin, ettei rantarataa tulla peruskorjaamaan ainakaan nykyisen hallituksen aikana.
- Ainoastaan perusylläpitoa jatketaan. Meillä on muualla maassa käynnissä tosi isot investoinnit.
- Rantarata peruskorjattiin viimeksi 1980-luvun loppupuolella, jolloin se myös sähköistettiin ja tehtiin pendolinokuntoiseksi. Rata on rakenteena sellainen, että se kestää 30-40 vuotta, eli viimeistään vuonna 2015 sille pitää tehdä jotain. Sitä ennen pitää vielä suunnitella ja päättää mitä tehdään, Ruohonen jatkaa.
Ei parannuksia ajonopeuksiin
Vuoden 2008 kesällä käynnistyvät Lahti-Vainikkala- ja Seinäjoki-Oulu-välien suuret parannushankkeet syövät lähitulevaisuuden ratahankkeisiin investoidut eurot.
- Toivomme, että sitten olisi Turun vuoro. Kaksoisraiteen saaminen Turun ja Paimion väliselle rataosuudelle olisi ensimmäinen tavoite. Se ei menisi hukkaan, vaikka Elsa-oikoratakin rakennettaisiin, VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen toteaa.
Ratahallintokeskuksen ylläpitämässä rautatieverkossa liikennöivän VR Osakeyhtiön puolesta ainakin rantarataa koskeva kehityssuunnitelma pitäisi tehdä hyvin pian.
- Selvitystä pidämme edelleen tärkeänä. VR toivoo tietoa siitä, miten rantarataa voidaan nykyisellään hyödyntää.
Selvää on, ettei Turku-Helsinki-välin ajonopeuksiin saati matka-aikoihin ole nykyisellään luvassa parannuksia.
Korvataan, ei kehitetä
Ratahallintokeskuksen rakennuttamisyksikön investointiosaston päällikön Juha Kansosen mukaan rataverkon kehittämisen rahoituksessa ollaan jatkuvasti tavoitteiden alapuolella. Kun rahaa uusiin investointeihin ei saada, syö vanhan verkon kunnossapito investointeihin tarkoitettuja rahoja. Kansonen myöntää rantaradan teettävän töitä, jotta nykyiset liikennemäärät voitaisiin turvata vielä ensi vuosikymmenellä.
- Kyllä meillä selviä rahoituksellisia tarpeita on, ja tietysti toivomme jonkinlaista tavoitetason tarkistamista. Asiasta on käyty keskusteluja Ratahallintokeskuksen ja liikenneministeriön välillä.
Rantarataa kohennetaan vuonna 2009.
- Suunnitelmien on oltava valmiina tämän vuoden lokakuussa, mutta kyse on silloinkin korvausinvestoinneista, ei kehittämisinvestoinneista, Kansonen täsmentää.
Rantaradalla henkilöjunia
Rantaradalla töitä teettävät erityisesti tunnelit, joita ei alun perin ole mitoitettu kaksikerroksisille IC-junille. Tunnelien ohella junien on hidastettava vauhtiaan rataosuuden vahvistamiseksi tehtyjen niin sanottujen paaluhattukenttien kohdalla.
Rantaradalla kulkee pääosin henkilöliikennettä, joten raskas tavaraliikenne ei kuormita sitä.
- Turun ja Helsingin satamakaupunkien välillä ei ole suurta luonnollista logistiikkavirtaa, Vanhanen toteaa.
Liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk) tuore erityisavustaja Kari Jääskeläinen muotoilee, että rantaradan Espoo-Lohja-välisestä osuudesta tehdyn selvityksen perusteella perusparannuksen taloudelliset vaikutukset eivät olisi olleet riittäviä.
- Hallituksen menokehyksessä ratahankkeille on varattu noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Perusradanpitoon on varattu keskimäärin 290 miljoonaa euroa jokaiselle vuodelle. Muutoksia pystytään kyllä tekemään kesken suurten investointien, Jääskeläinen linjaa.
