ERJA HYYTIÄINEN
Naantalista on löydetty Suomen oloissa erittäin harvinainen keskiaikainen messukirja. Aiemmin Suomesta on löydetty parikymmentä vastaavantyyppistä keskiaikaista breviariumia, mutta akatemiatutkija Tuomas Heikkilän mukaan Naantalin löytö on poikkeuksellisen varhainen. Hän löysi kirjan perjantaiaamuna ja päivän tutkimuksen perusteella ajoitti sen vähintään 1300-luvulla, kenties jopa aiemmin kirjoitetuksi.
Suomessa tunnetaan Heikkilän mukaan vain muutamia kymmeniä keskiaikaisia kirjanmuotoisia käsikirjoituksia, joten jokainen uusi löytö on merkittävä.
Suurin osa säilyneistä keskiaikaisista hetkipalvelusten kirjoista eli breviariumeista on 1400-luvulta.
- Tämä on kaiken lisäksi erittäin varhainen. Kristinusko tuli Suomeen 1000-1100-lukujen kuluessa ja tämä kirja on 1200-luvun lopulta tai 1300-luvun alusta, Heikkilä sanoo.
Breviariumin sisältää muun muassa lukukappaleita, rukouksia, värssyjä.
- Tämän avulla pappi pystyi toimittamaan jumalanpalveluksen oikealla tavalla, Heikkilä kertoo.
Kirja löytyi holvista
Heikkilä löysi kirjan Naantalin kirkkoherranviraston holvista. Vuonna 1972 kirjoitetussa Suomen kirkkoja käsittelevässä teoksessa oli todettu, että Naantalissa on 1300-luvulta periytyvä breviarium. Piispa Henrikiä tutkiva Heikkilä oli kiinnostunut näkemään teoksen mahdollisten Henrik-yhteyksien vuoksi.
- Minulle kerrottiin, että Naantalin kaikki vanhat teokset on siirretty Turkuun maakunta-arkistoon. Etsin sitä sieltä, mutta en löytänyt. Sitten paikallinen kirkkoherra Jyrki Rautiainen soitti minulle ja luki kappaleita holvissa säilössä olleesta kirjasta, joka vaikutti niin mielenkiintoiselta, että päätin tulla katsomaan.
Rautiaisen lukema kirja osoittautui 1400-luvun inkunaabeliksi eli painetuksi psalmeja sisältäväksi kirjaksi, joka sekin on arvokas löytö.
Mutta holvista löysin tämän, Heikkilä sanoo ja näyttää nahkaisten kansien sisään uudella ajalla uudemman kerran sidottua keskiaikaista kirjaa.
Kirja Ranskasta tai Englannista
Heikkilä kohahdutti pari vuotta sitten tutkimuksellaan, jonka mukaan piispa Henrikiä tai Lallia ei ole ollut olemassakaan. Naantalin breviarium ei tuo uutta tietoa Henrikiin liittyen.
- Tämä teos ei ole suomalaista, eikä edes pohjoismaista alkuperää. Todennäköisesti tämä on kirjoitettu joko Englannissa tai Ranskassa, Heikkilä sanoo.
Kirja jakautuu päivittäin etenevään breviariun de tempore sekä pyhimyksiä käsittelevään breviarium de sanctis -osuuksiin. Ohuesta eläimennahasta tehtyjen pergamenttilehtien perään on sidottu paperille käsin kirjoitettuja lisätietoja.
- Paperille kirjoitettu osa on todennäköisesti kirjoitettu täällä Naantalissa, Heikkilä arvioi.
Heikkilä on ajoittanut kirjan kirjoitusajan pitkälti tekstin perusteella.
- On olemassa pyhimyksiä, joiden pitäisi olla mukana tässä teoksessa, jos se olisi nuorempi kuin mitä olen arvioinut. Myös kirjainmuoto ratkaisee. Kirjassa esiintyvä pysty d-kirjain on vanhan käsikirjoituksen merkki. Koristukset ovat hyvin tyypillisiä 1200- ja 1300-luvulle, Heikkilä sanoo.
Eurooppalaisten juurien merkki
Akatemiatutkijana työskentelevä Heikkilä vetää Helsingin yliopistossa sekä kansalliskirjastossa Suomen keskiajan kirjallisen kulttuurin tutkimushanketta. Materiaalina on pääasiassa yksittäisiä pergamenttifragmentteja.
- Kustaa Vaasan voudit tuhosivat kirjoja repien ne lehti lehdeltä uskonpuhdistuksen jälkeen. Meillä on 10 345 fragmenttilehteä, ja ne ovat valtaosa materiaalista, mitä keskiajalta on säilynyt. On arvioitu, että ne ovat jäännöksiä 1 700 teoksesta. Hankalaa se on siksi, että kyseessä on yksittäiset lehdet. Tämä kokonaisuus on tärkeä lisä, vaikka kyseessä ei olekaan suomalainen teksti, Heikkilä sanoo.
Tutkijan mukaan löydetty teos on merkki siitä, ettei Suomi ollut takapajula keskiajallakaan. Kirja kertoo myös siitä, kuinka Suomesta kehittyi länsieurooppalainen valtio.
- Tässä on osa eurooppalaisen Suomen juuria, Heikkilä sanoo.
