Turun talouden tasapaino
suurten kaupunkien heikointa
ARI NIEMI
Turku sijoittuu Suomen kymmenen suurimman kaupungin talouksien tasapainovertailussa hännänhuipuksi vuonna 2006.
Kun mittarina käytetään vuosikatteen suhdetta poistoihin, vertailun kärkeen nousee Oulu. Espoo, Lahti ja Helsinki ovat hyvässä tuntumassa. Pori ja Turku pitävät tilastossa perää.
Kaupungin taloutta on perinteisesti pidetty tasapainoisena, jos vuosikate kattaa poistot. Turussa vuosikate kattoi poistot vain noin 75-prosenttisesti.
Vuosikate kertoo, paljonko kunnalle jää investointeihin ja lyhennyksiin palveluiden ja toimintojen rahoittamisen jälkeen.
Luvut sisältyvät Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkijan Heikki Helinin raporttiin, jossa on vertailtu Suomen kymmenen suurimman kaupungin tilinpäätöstietoja.
Helinin mukaan vuosikatteen suhde poistoihin antaa mittarina liian hyvän kuvan kaupungin taloudesta, koska poistot ovat usein alimittaisia.
Espoo tilastojen kärkipaikalla
Helinin mukaan luotettavamman kuvan kuntien taloudesta antaa investointien tulorahoitusprosentti, jossa selvitetään, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu vuosikatteella.
Tällä mittarilla vain Espoo selviytyy kuivin jaloin. Sen hankkima tulorahoitus riittää kattamaan investointien omahankintamenot. Oulu pääsee lähelle tavoitetasoa, mutta Turku jää taas listan hännille.
Verotulojen kasvuprosenttien vertailussa Turku pärjää jo paremmin. Sijoitus on kolmas heti Espoon ja Tampereen jälkeen.
Lainamäärissä asukasta kohden Turku sijoittuu keskitasolle. Sen sijaan velkaantumista kuvaavassa lainakantojen muutoksessa Turun velkaantumisvauhti on kolmanneksi kovinta Lahden ja Vantaan jälkeen.
Turun talousjohtaja Ari Mäkinen ei ole vertailuluvuista hämmästynyt. Hänen mukaansa tasapainomittareiden jumbosijaa selittää mm. investointien määrä.
- Vuosina 2005 ja 2006 investoimme todella voimakkaasti. Tulot eivät riittäneet kattamaan niitä, Mäkinen sanoo.
Rakenneongelma ei ole poistunut Turusta
Jos Turku olisi investoinut vain poistojen verran eli noin 53 miljoonaa euroa, rahat olisivat Mäkisen mukaan riittäneet vain korvausinvestointeihin. Turku käytti rahaa kuitenkin esimerkiksi kirjastoon ja koulujen korjaamiseen.
Mäkisen mukaan tulokehitys oli viime vuonna hyvä, menokehityskin paranemaan päin, mutta käyttötalous söi liikaa rahaa. Lopputuloksena oli 13 miljoonan alijäämä.
Mäkinen muistuttaa, että kymmenestä suuresta kaupungista vain Turku ja Vantaa tekivät alijäämäisen tilinpäätöksen. Tasaisen nouseva menotahti ja muutaman viime vuoden kehikko tulokehitys palauttivat Turun kylmään todellisuuteen vuonna 2005, kun alijäämäksi paljastui 38,6 miljoonaa euroa.
- Viime vuonna meidät pelasti hyvä suhdannetilanne. Rakenteellinen ongelma ei ole pitkällä aikavälillä mihinkään poistunut, Mäkinen toteaa.
Valtio heikensi kuntataloutta
Kymmenen suurimman kaupungin yhteenlaskettu talous parani vuonna 2006. Verotulojen 6,2 prosentin kasvusta ja parantuneesta vuosikatteesta huolimatta kaupunkien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Kaupungit velkaantuivat lisää.
Helinin laskelmien mukaan valtion puheet kuntatalouden vahvistamisesta eivät pidä paikkaansa. Helinin laskelmat osoittavat, että valtion toimenpiteillä kuntien taloustilanne heikkeni viime vuonna 347 miljoonalla eurolla.
