ARI NIEMI
Turun kaupunki on alustavasti löytänyt noin 600 000 kuutiometrin verran uutta tilaa Aurajokisuusta ja satamasta ruopattaville, pilaantuneille maamassoille.
Läjityspaikkoja kartoittanut työryhmä uskoo, että Hirvensalon pohjoisosaan Latokariin olisi taitavalla suunnittelulle sijoitettavissa noin 500 000 kuutiota pilaantuneita massoja.
Kokonaan uudeksi läjityspaikaksi ryhmä nimesi kantasataman satama-altaan, joka katkaistaisiin välilaiturilla ja pohjukka voitaisiin täyttää tinapitoisilla massoilla. Alustavien arvioiden mukaan massoille olisi tilaa 80 000-120 000 kuutiometriä.
Ruopattaville massoille löytyy vieläkin enemmän tilaa, jos Ankkurikylän edustalla oleva Valkamanlahti otetaan joskus läjityskäyttöön. Ajatus on vasta idea-asteella ja aluekin puolustusvoimien käytössä.
Läjitysmahdollisuuksia on työryhmän mukaan myös Pansion sataman laajennusalueella. Tuleviin rakenteisiin on mahdollista piilottaa ruoppauslietettä sama tavalla kuin jo käytössä olevaan Pansion pengeraltaaseen.
Pansion allas täyttyy nopeasti
Kaikkien vaihtoehtojen käyttö edellyttää ruoppausjätteen stabilointia eli lietteen sitomista esimerkiksi sementtiin ja tuhkaan.
Turun kaupunki ja satama ovat painineet jo pitkään ruoppausongelmien kanssa. Aurajoki tuo vuosittain 60 000-100 000 kuutiota lietettä alajuoksulle ja satama-alueelle. Telakkatoiminnan, pohjamaalien ja yhdyskuntajätteen takia massat sisältävät runsaasti raskasmetalleja, muun muassa tributyylitinaa eli TBT:tä
Pilaantuneita massoja ei saa läjittää sellaisenaan mereen. Lievästi tinapitoiset, ns. harmaat massat on tutkittava ennen ennen luvanvaraista läjityspäätöstä.
Turku on juuri hakenut ympäristölupaa kymmenen vuoden ruoppauksille Aurajoen alajuoksulle. Kymmenessä vuodessa Martinsillan ja sataman väliseltä alueelta on tarkoitus ruopata noin 300 000 kuutiota pohjasedimenttiä.
Kaupungilla on toistaiseksi käytössä vain yksi paikka pahoin saastuneille massoille. Kakolan louhintamurskeesta kivettyyn Pansion pengeraltaaseen on jo sijoitettu altaan kaivamisesta tulleet 14 000 kuutiota ruoppausmassaa.
Lisäksi sinne on tulossa sotasataman ja Aker Finnyardsin telakan massoja enimmillään 38 500 kuutiota.
- Jotakin muuta tilaa tarvitaan nopeasti, sanoo Turun sataman tekninen johtaja Matti J. Niemi .
Satama tarvitsee lisää kenttätilaa
Niemen mukaan satama-altaan katkaisu välilaiturilla ja pohjukan täyttö on vaihtoehdoista kaavoituksellisesti kaikkein helpoin keino. Ehdotus on myös sataman mieleen, sillä se tarvitsee lisää kenttätilaa. Laituripaikoista ei Niemen mukaan ole pulaa.
- Saamme perälle kaksi laituripaikkaa peräporttialuksille. Tämä ei laske sataman tehoa, päin vastoin, Niemi sanoo.
Niemi pitää satama-altaan täyttöä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Myös sataman käyttäjät ovat suhtautuneet asiaan suopeasti.
Nykyisen ja tulevan jätevedenpuhdistamon purkuputki laskee suunniteltuun täyttöpaikkaan. Niemen mukaan putkea on jatkettava ja vieressä olevien viljasiilon ja bulk-varaston kuljettimia muutettava, jos hanke toteutuu.
Läjityspaikkatyöryhmän puheenjohtaja, kaavoituspäällikkö Timo Hintsanen muistuttaa, että Aurajoen tämänhetkinen ruoppaustarve on noin 180 000 kuutiometriä.
- Tähän haasteeseen ehdotus vastaa komeasti, Hintsanen toteaa.
Joen alajuoksua on ruopattava nopeasti muun muassa vuoden 2009 Tall Ships' Race-purjelaivatapahtuman takia.
Latokariin mahdollista pengertää asuinalue
Latokarin alueelle Pikisaarentien pohjoispuolelle työryhmä löysi huomattavasti lisää läjitystilaa. Aikaisempien ehdotusten mukaan alueelle olisi voinut sijoittaa vain 50 000 kuutiota ylijäämämassoja. Nyt tinapitoisille massoille olisi tilaa enimmillään 500 000 kuutiota ja puhtaille ylijäämämassoille 100 000 kuutiota.
Hintsanen muistuttaa, että yleiskaavan ja Hirvensalon osayleiskaavan mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa korkealuokkainen kerrostaloalue. Tinapitoisia massoja voisi pengertää ja korottaa aluetta hyötykäyttöön rakennusmaaksi.
- Tämä on vielä aikamoisessa mietinnässä, Hintsanen sanoo
Uudet tulvakorkeudet edellyttävät vähintään 2,2 metrin korkeutta merenpinnasta lattiarakenteisiin. Ruoppausmassoilla aluetta voisi korottaa.
Hintsasen mukaan vedessä tinapitoiset massat muuttuvat maalla puhtaiksi, sillä tributyylitina katoaa valossa.
Yleiskaavan varassa alueelle ei kuinkaan voi ruoppausmassoja läjittää. Ympäristöluvan lisäksi läjitys vaatii alueelle asemakaavan.
Kaavoittaja varautuu läjitysalueisiin
Hintsasen mukaan selvitystyö jää joka tapauksessa pohjaksi kaavoittajan tuleville töille.
- Varaudumme kaavoissa näihin alueisiin.
Työryhmän raportti menee seuraavaksi tiedoksi Turun kaupunginhallitukseen.
Työryhmän raportin mukaan pilaantuneen massan ruoppaus maksaa noin 15-20 euroa kuutiometriltä.
Stabiloinnin hinta on 3,5 euroa kuutiolta ja stabiloinnissa käytettävän sideaineen hinta vajaat 100 euroa tonnilta.
Kustannuksia tulee myös laiturien ja altaiden rakentamisesta.
TBT:tä sisältäviä maaleja ei saa enää käyttää Suomessa. Maailmanlaajuinen kielto tulee voimaan vuonna 2008.
