MERJA ILPALA
Virolainen Helmut Jürgenson on tarkkana. Hän seisoo rakenteilla olevan kiviaidan vieressä ja mittaa katseellaan, että aita on varmasti suorassa. Ammattimies haluaa olla ylpeä lopputuloksesta.
Moottoritien louheelle on käyttöä Nummen hautausmaalla. Tekeillä on perinteinen kiviaita, joka viimeistellään kaatamalla lohkareiden päälle piimää. Se kasvattaa sammalta.
Nummen harmaakivikirkon kupeessa olevaa hautausmaata laajennetaan arkkupaikoilla, uurnapaikoilla ja muistolehdolla. Seurakunnan kiinteistötoimikunnan puheenjohtajan Kaisa Aarnion mielestä kiviaita on ainoa oikea vaihtoehto myös uuden alueen ympärille.
- Jos aidan rakentaminen on onnistunut 1600-luvulla ja 1800-luvulla, niin miksi ei nyt, hän sanoo. Nummen aiemmat hautausmaat ovat peräisin noilta vuosisadoilta.
Ratkaisun osaset loksahtivat yllättävästi paikoilleen.
E18-tie halkoo Antti Tuomisen maita, ja mies keksi kysyä rakentajilta, liikeneekö työmaalta kiveä aitaa varten. Urakoitsija löytyi, kun Hansa Rakenteen toimitusjohtaja Jarmo Airaksinen sattui käymään samalla työmaalla tuttuja morjenstamassa.
Olut tai piimä tuo sammalta
Jykevää aitaa tarvitaan yli 400 metriä.
Jürgensonin lisäksi kiviä latovat tottuneesti paikalleen virolainen Raivo Kurst ja venäläinen Sergei Nozdrakov . Mika Vasara on koneen ohjaimissa ja nostaa painavimmat järkäleet aidalle. Tuomas Auvinen on porukan uusin tulokas.
Kaikki ovat sitä mieltä, että rakentaminen onnistuisi paremmin luonnonkivestä. Kalliosta louhitussa kivessä on terävät kulmat, ja lohkareita saa pyöritellä moneen kertaan ennen ne asettuvat kauniisti.
- Sammal lähtee kasvamaan aika nopeasti, kun valmiin aidan päälle kaataa piimää. Olut on toinen vaihtoehto, mutta en tiedä, meneekö ajatus läpi, jos haluamme tänne muutaman korillisen olutta aidan valelemiseen, Mika Vasara miettii.
