MIKA HORELLI
Yhdysvaltain asevoimien rekrytointiongelmat eivät rajoitu vain uusien alokkaiden värväämiseen. Toinen, yhä polttavammaksi noussut pulma on reservin upseerien haluttomuus palata palvelukseen.
Vain noin viidesosa Yhdysvaltain reservinupseereista on ilmoittautunut olevansa käytettävissä, jos heitä tarvittaisiin palveluksessa Yhdysvaltain ulkopuolella eli käytännössä Irakissa tai Afganistanissa.
Pentagonin mukaan eri aselajeilla on tällä hetkellä yhteensä noin 3 000 upseerin vajaus.
Yhdysvaltain palkka-armeijaan perustuvassa järjestelmässä upseereiksi koulutettavat sitoutuvat yleensä viidestä kahdeksan vuoden palvelukseen maksutonta koulutusta vastaan.
Sen jälkeen heillä on mahdollisuus jatkaa armeijan palveluksessa tai he voivat siirtyä muihin töihin siviilielämään.
Tällöinkin he kuuluvat virallisesti edelleen armeijan reserviin, mutta aktiivipalvelukseen palaaminen on vapaaehtoista.
Nuoret lähtevät
Pentagonin tiedusteltua viime syksynä noin 10 000 reservissä olevalta majurilta ja everstiluutnantilta heidän halukkuuttaan palata riviin vain 2 123 upseeria vastasi myöntävästi.
Loput jättivät joko kokonaan vastaamatta tai ilmoittivat eroavansa lopullisesti tai jäävänsä eläkkeelle kaikista asevoimiin liittyvistä tehtävistään.
Samaan aikaan myös nuorten upseerien joukkopako Yhdysvaltain asevoimista on kasvanut. Maan tunnetuimman sotilasakatemian West Pointin kasvateista jo 38 prosenttia jättää asevoimat viiden vuoden aktiivipalveluksen jälkeen eli heti kun se on mahdollista.
Vielä viisi vuotta sitten vastaava luku oli seitsemän prosenttia.
Asiantuntijoiden mukaan upseerien palveluhaluttomuuden keskeinen syy on Irakin sota.
- Yhä useampi upseeri ei kertakaikkiaan pysty näkemään että he kykenisivät parantamaan Yhdysvaltain turvallisuutta sotimalla henkensä kaupalla Irakissa, pikemminkin päinvastoin, huomautti entinen armeijan eversti ja nykyinen Bryn Mawr -yliopiston apulaisprofessori Jim Martin .
Hänen mukaansa yhä useampi ammattisotilas näkee Irakin sodan lähinnä USA:n turvallisuuden heikentäjänä.
