ERJA TAPANA
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyi maanantaina vilkkaasti Turun Hansakorttelissa. Jo ennen virallista starttiaikaa, kello 11:tä Hansatorin vaalipöydän ympärille kerääntyi äänestäjiä jonoksi asti. Ahtauden tuntua lisäsi se, että äänestyspaikka pöytineen oli sijoitettu torin perimmäiseen nurkkaan ja kirkkokansan käytössä oli vain yksi äänestyskoppi.
Ensimmäisen tunnin aikana äänensä kävi antamassa yli puolen sataa seurakuntalaista, mikä voi ennakoida perinteisesti surkean äänestysprosentin nousua.
Syksyn vaaleissa yli 18-vuotiaat seurakuntien jäsenet äänestävät ehdokasta sekä omaan seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka taas nimittää seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston.
Nyt ennakkoäänestyspaikoiksi valittiin useita kauppakeskuksia, ja ennakolta uumoiltiin, että keskustan Hansakortteli nousee yhdeksi vilkkaimpien joukkoon. Hansatorilla kävikin eri seurakuntien äänestäjiä valitsemassa omat ehdokkaansa. Puolen päivän jälkeen varttuneen joukon jatkeeksi uurnille soluttautui paljon myös nuorta väkeä.
Nuoret jääneet vaille huomiota
Yksi paikalla olijoista haluaa kohentaa nuorten aikuisten hyvinvointia.
- Kirkko ei paljon anna nuorille ihmisille, ja niinpä he eroavat kirkosta,
Jukka Lahtonen painotti ehdokkaansa taloudellista tietämystä.
- Se on nykyään ehkä hengellistä näkemystä tärkeämpi. Mutta suurin merkitys on kirkon yhteiskunnallisella vaikuttamisella, sillä väki on jakautunut pahasti kahteen kerrokseen.
Lähitienoolta, Puutarhakadulta Hansaan pistäytynyt Maija-Liisa Soukkanen kehui ennakkoäänestystä vaivattomaksi.
Hän vaati ehdokkaaltaan talouden hallintaa.
- Seurakunnan luottamusihmisen täytyy tietää, miten yhtymän rahavirrat kulkevat.
Vaikutusmahdollisuuskannattaa käyttää
Soukkanen haluaa ehdottomasti nuorentaa kirkon asioista päättävien ihmisten joukkoa.
- Tuntuu siltä, että tähän asti päätöksiä on tehnyt etupäässä eläkeikäinen väki. Nyt vanhat ihmiset myös käyttävät suurimman osan kirkon palveluista. Jos nuoria saadaan toimintaan mukaan, äänestysvilkkauskin vaaleissa varmaankin nousisi.
Hän ihmettelee, mikseivät ihmiset halua käyttää vaikutusmahdollisuuttaan, vaikka samaan aikaan valittavat maksavansa suuria kirkollisveroja.
- Omassa seurakunnassa ehdokkaat ovat keskusteluissa tulleet jo niin tutuiksi, että äänestäjä tietää, millaisia näkemyksiä heillä on, Soukkanen selvittää.
Seurakuntayhtymän talous- ja suunnittelujohtajan Aapo Kaistin mukaan taloudelliset asiat nousevat usein tärkeimmälle sijalle yhtymän luottamuselimissä.
- Kirkkoneuvostossa yksittäistenkin päättäjien puheilla on merkitystä ja todellista päätäntävaltaa. Siellä eivät virkamiesten ehdotukset aina mene läpi. Mutta kirkkovaltuustossa yksittäiset puheenvuorot tuottavat harvemmin tulosta. Silloin kun joukot kokoontuvat ennen kirkkovaltuuston kokousta tekemään ryhmissä päätöksiä, jotka tähtäävät muutosten esittämiseen, niillä voi mahdollisuus johtaa toivottuun tulokseen.
Oma seurakunta tärkein kohde
Ryhmät pohjautuvat Kaistin mukaan seurakunta-ideologiaan, ja tärkein viitekehys on oma seurakunta.
- Kun joudutaan äänestämään, seurakuntapoliittiset päättäjät lyöttäytyvät yhteen - eivät poliittiset puolueet.
Yhtymän luottamusmiehet ovat Kaistin mukaan hyvin tietoisia varojen käytöstä. Toiminnassa valitsee jatkuvuuden periaate, nopeita muutoksia ei yleensä ole tehty.
- Päätetään panostetaanko nuorisotyöhön, diakoniaan tai tuetaanko rakennustyötä. Rakennukset merkitsevät joskus enemmän kuin esimerkiksi diakonian tukeminen.
Vastakkain Kaistin mukaan ovat usein henkilöstöresurssit ja investoinnit.
- Tosin meillä on kolmen viimeisen vuoden aikana purettu vanhoja säästöjä kaikkiaan 15 miljoonaa euroa. Niitä on käytetty yhtä hyvin uuden seurakuntatalon rakentamiseen kuin diakoniatyöntekijöiden palkkoihinkin.
- Rahan käytöstä päätetään luottamuselimissä, ja niissä on helpompi puhua euroista kuin toiminnan tavoitteista, Kaisti toteaa.
Seurakuntavaalipaneeli Turku TV:ssä tänään klo 20.45 sekä keskiviikkona Radio Auran Aalloilla klo 17.05.
