Äkkipakkasten jääkansi
veisi hapen matalien
vesistöjen kaloilta
ERJA HYYTIÄINEN
Nopea talventulo koituisi kuolemaksi matalien vesistöjen kaloille. Vedet ovat vielä ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, joten jääkannen syntyminen niiden päälle heikentäisi matalien vesistöjen happitilannetta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Harri Helmisen mukaan ilmiö olisi suotuisa rehevissä vesistöissä.
- Ei se olisi probleema ollenkaan vaan hyvä asia. Meillä oli 1995 tutkimusseurannassa Rymättylän Kuralanjärvi ja siellä havaittiin, että koko kalakanta kuoli 1996 maaliskuussa, kun happi loppui. Sen jälkeen isot vesikirput valtasivat järven. Se oli hyvä asia, sillä ne pitävät leväntuotannon kurissa. Kalasto palasi nopeasti järveen, mutta aiempaa suotuisampana eli ahvenia tuli runsaasti, Helminen sanoo.
Kuralanjärven kaltainen ilmiö tapahtui myös Kangasalan Kirkkojärvessä. Samansuuntainen kehitys vahvistaa käsitystä siitä, että kalat tappava happipula ei ole rehevän järven kannalta huono asia. Kuolleiden kalojen myötä järvestä poistuu runsaasti ravinteita ja se edesauttaa vesistön kohentumista. Kun järven kalakannan uudistumisella ahventen osuus vahvistuu, mikä edesauttaa petokalojen tuloa.
Matalasta järvestä saattaa loppua happi, mikäli jääkansi syntyy äkkipakkasten myötä vielä lämpimän vesistön päälle. Kun pinnasta ei enää pääse veteen uutta happea, pohjan happi on kulutettu maaliskuuhun mennessä loppuun ja kalat kuolevat.
- Nyt ratkaisevaa on, milloin jääkansi syntyy, Helminen sanoo.
