Jukka Vehmanen
Suomen teiden kunnossapitoon käytettyä rahapottia pitäisi kasvattaa vuosittaisesta 700 miljoonasta eurosta miljardiin euroon. Tätä mieltä on Suomen Maarakentajien keskusliiton toimitusjohtaja Osmo Mettänen.
Maarakentajien varatoimitusjohtajan Paavo Syrjön mukaan tiepotti pitäisi olla miljardi euroa kymmenen vuoden ajan, jotta niin sanottua korjausvelkaa ei syntyisi. Jos lisärahaa ei saada, tienpidon taso laskee nykyisestä.
- Se taas merkitsee varsinkin huonommilla osuuksilla nopeusrajoitusten laskemista turvallisuuden ylläpitämiseksi. Myös tienhoidon taso uhkaa laskea, Syrjö sanoo.
Uuden liiton nimeksi Infra
Suomen Maarakentajien (SML) keskusliitto pitää tänään lauantaina Turussa liittokokouksen, joka on vuonna 1954 perustetun SML:n viimeinen liittokokous. Liitto on yhdistymässä vuoden vaihteessa Asfalttiliiton kanssa. Uuden liiton nimeksi tulee Infra ry ja se toimii Rakennusteollisuus RT:n jäsenliittona.
SML:ssä on 1 600 jäsenyritystä ja Asfalttiliitossa vain 15. Asfalttiliiton yritykset ovat kuitenkin suuria ja niiden yhteinen liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa. SML:n yritysten liikevaihto on yhteensä 1,3 miljardia euroa. Työntekijöitä uuden Infran yrityksissä on yhteensä vajaat 12 000.
Tieinvestoinnit pitkäjänteisiksi
Maarakentajia on kaivertanut se, että valtio ei ole tehnyt pitkäjänteisiä päätöksiä tulevista tie- ja ratainvestoinneista. Päätökset on tehty ainoastaan budjettivuodeksi kerrallaan.
- Yksityisten yritysten on vaikea mitoittaa kokonaisinvestointejaan, kun ei ole tiedossa, onko koneille pitempiaikaista käyttöä, Mettänen sanoo.
Päätöksenteon lyhytjänteisyys on koettu ongelmaksi myös liikenne- ja viestintäministeriössä. Ministeriön asettama, toimitusjohtaja Matti Vuorian johdolla toiminut työryhmä teki viime keväänä ehdotuksia, joilla päästäisiin pitkäjänteiseen investointipolitiikkaan.
Mettänen pitääkin tärkeänä, että seuraavaan hallitusohjelmaan sisällytetään Vuorian tekemät esitykset, joilla päästään ainakin yhden vaalikauden mittaiseen hankesuunnitteluun.
Mettäsen mielestä tielaitos pitäisi muuttaa osakeyhtiöksi, jota onkin harkittu jo vuoden 2005 alusta lähtien.
- Nykyään tielaitos toimii kilpailluilla markkinoilla myyden samoja palveluja ja tuotteita kuin yksityiset kilpailijat. Sillä ei ole viranomaistehtäviä eikä sellaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, jotka antaisivat perusteita toiminnan jatkamiselle liikelaitosmuodossa, muistuttaa Mettänen, jonka mielestä osakeyhtiömuoto takaisi paremmin kilpailuneutraliteetin.
Maanottopaikat kaavoihin
Mettänen on huolissaan myös siitä, että maankäytön suunnittelussa on laiminlyöty kiviaineshuollon huomioon ottaminen.
- Kaavoissa ei varata alueita maa-ainesten ottamiseen, minkä takia maamassoja joudutaan usein kuljettamaan pitkiä matkoja. Tämä aiheuttaa huomattavia ylimääräisiä kustannuksia sekä liikenteen kuormitusta ja päästöjä, huomauttaa Mettänen, jonka mukaan kaavoissa ei ole myöskään varattu alueita ylijäämämassojen sijoittamiseen eikä välivarastoalueita massoille, jotka on tarkoitus jalostaa hyötykäyttöön.
Mettäsen mukaan kiviaineshuollon turvaaminen pitäisi nostaa hallitusohjelmaan.
SML:n Turun piirin puheenjohtajan Per Fjäderin mukaan Turussa maa-ainesten ottamisalueista ei ole vielä suurta pulaa, vaikka esimerkiksi soraa ajetaan Turkuun Oripäästä noin 50 kilometrin päästä. Kiviainesta on saatu muun muassa Kakolan jätevedenpuhdistamon louhinnasta ja kiviainesta on voitu jalostaa Turussa toimivissa alan yrityksissä.
Maarakentajilla on pulaa myös työmaiden työnjohtajista. Mettäsen mielestä pulasta päästäisiin, jos ammattikorkeakouluissa aloitettaisiin koulutus, jonka tutkintonimikkeenä olisi rakennusmestari AMK.
