PÄIVI OJANPERÄ
Piikkiö on eittämättä maaseutukunta, jos asiaa kysyy asukkailta. Piikkiö on kuitenkin muuttunut paljon viime vuosikymmeninä, kun kuntaan on rakennettu yhä enemmän asuinalueita ja uusia asukkaita on muuttanut kaupungeista.
Perjantaina Turun Sanomien Piikkiön treffitapahtumassa kuntalaiset eivät suostuneet pitämään Piikkiötä Turun lähiönä.
- Ihan täyttä landea tämä on, moni kommentoi.
Kotiseutuasioita Piikkiö-seurassa harrastava Eero Hanhijärvi totesi, että työpaikkaomavaraisuus on liian suuri ja toiminta kunnan sisällä niin vireää, että nukkumalähiöksi ei aluetta voi kutsua. Hanhijärven mukaan monille Piikkiön kaltaisille pikkukunnille on tyypillistä se, että oikeana kuntalaisena aletaan pitää vasta sitten, kun on asunut jo useita vuosia.
- Me pääsimme hyvin mukaan, kun menimme heti urheiluseuraan, kertoi Eero Hanhijärvi puolisonsa Maijan kanssa.
Hanhijärvet muuttivat kuntaan liki 40 vuotta sitten. Sittemmin Piikkiössä on totuttu muuttoliikkeeseen.
Piikkiön juuret kesämökki- ja huvilakuntana ulottuvat 1800-luvulle.
- 1800-luvulla perheet tulivat Turusta kesäksi tänne maalle, Hanhijärvi selvitti.
Raadelmaa voisi pitää lähiönä
Treffitapahtumassa vieraillut etnologi Anu Johansson totesi, että lähiöstä tulevat ensimmäisenä mieleen Helsingin Kontulan tai Turun Varissuon kaltaiset alueet. Alueiden luokittelemiseksi Johanssonin mukaan pitäisi ensin määritellä, onko lähiö maisemallinen termi vai maaseudun vastakohta.
Marjatta Majuri huomautti, että myös tiiviisti rakennettua Raadelmaa aivan Kaarinan kainalossa voi pitää lähiönä, jos asukkaiden työ ja muu toiminta suuntautuu kaupunkiin.
- Riippuu siitä, miten asukkaat sen ottavat. Raadelmassa on lähellä päiväkoti ja koulu, mutta luoko koulu esimerkiksi riittävästi toimintaa, jotta syntyy yhteisöllisyyttä, Majuri aprikoi.
Majurin mielestä Tuorlan maaseutuoppilaitos on Piikkiön ja Kaarinan välimaaston voimavara, joka on pelastanut paljon. Piikkiö on säilynyt Turun lähikunnista maisemallisesti kauniina toisin kuin esimerkiksi Raisio, josta luonto on Majurin mukaan saanut väistyä.
Synnöve Sundénin mukaan Piikkiö on muuttunut kaupunkimaiseen suuntaan. Kun kaupunkilaiset ovat muuttaneet kuntaan, he ovat tuoneet oman vivahteensa yhteisöön, joka ei enää ponnista yksinomaan maataloudesta.
Kylämäistä rakentamista
Anu Johanssonin mukaan Piikkiössä kannattaisi kehittää asutusta omaleimaisen kylätyyppisen rakentamisen suuntaan.
- Nyt kaikkialla on samanlaisia ja jopa samanvärisiä rivitaloja, oltiin sitten Piikkiössä, Liedossa tai missä tahansa, Johansson totesi.
Johanssonin mukaan oman asuinalueen asiat kiinnostavat selvästi ihmisiä, mikä näkyy muun muassa innokkuudessa osallistua asukasyhdistyksen toimintaan.
