Kunnille tarjotaan yhteistyöstä nyt rahaa ja vihjataan pakkoliitoksista
HEIKKI VENTO
Hallitus houkuttelee kuntia yhdistymään lupaamalla liitoksista jopa kymmenien miljoonien eurojen tukipotin. Esityksen kuntauudistukseksi torstaina hyväksynyt hallitus muistuttaa kuitenkin, että hallitukselle saatetaan vuonna 2009 säätää oikeus tehdä pakkoliitoksia.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) punamultahallitus hyväksyi torstaina todennäköisesti viimeisen suuren lakihankkeensa, kun hallitus ensin viimeisteli ja sitten teki päätöksen esityksestä kuntauudistukseksi. Lakiesitykset on tarkoitus antaa tänään eduskunnalle. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.
Helpottunut alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) esitteli hallituksen hanketta tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Hallitus väänsi lakia yli vuoden. Mannisen mukaan "pallo on kunnilla, kunnat ovat muutosjohtajia". Hän arveli, että käynnistyvä muutos merkitsee noin sadan itsenäisen kunnan katoamista kartalta. Suomessa on 431 kuntaa.
Kunnille yhdistymisestä tarjottava miljoonaporkkana voi olla enintään 18,5 miljoonaa euroa. Summa tulee kunnan tilille, jos vähintään yksitoista kuntaa yhdistyy vuoden 2009 loppuun mennessä.
Uuden kunnan asukasluvun pitää kivuta yli 20 000 asukkaan. Lukuun ei lasketa liitoksessa mukana olevan suurimman kunnan asukasmäärää.
Liitosporkkanan päälle hallitus esittää vielä, että yhdistyville kunnille maksetaan viiden vuoden ajalta niiden valtionosuudet.
Yhteistyön vauhdittamiseksi hallitus muistuttaa, että kuntajakolakia saatetaan muuttaa 2009. Seuraava hallitus voi hankkia valtioneuvostolle valtuudet tehdä kuntaliitoksia, jos taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat eivät hakeudu yhteistyöhön.
Yhteistyöalueisiin yli sata kuntaa
Hallituspuolueet sopivat vasta torstaina lopullisen listan niistä kunnista ja alueista, joiden tulee tehdä yhteiset selvitykset, miten alueella nykyistä enemmän voidaan sovittaa yhteen liikenne, asuminen, maankäyttö ja palvelut. Listalle tuli reilu sata kuntaa.
Alueita on 17. Yhteistyövelvoitteen ulkopuolelle jäivät Ahvenanmaa, saaristokunnat, Kainuu ja Lappi. Tätä perustellaan alueiden koolla ja vaikeilla liikenneyhteyksillä.