Jenni Kimpimäki
Telakan alihankkijaverkostolta odotetaan yhä enemmän erikoisosaamista ja toisaalta isojen kokonaisuuksien hallintaa, toteaa Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.
- Telakkateollisuus pyrkii aliurakoissa yhä isompien ja isompien osien muodostamiin kokonaisuuksiin, mikä tekee liiketoiminnan hallinnasta entistä vaativampaa. Päätoimittajina olevilta alihankkijoilta odotetaan isojen kokonaisuuksien, esimerkiksi koko keittiön tai ravintolan, tekemistä alusta loppuun, Vesteri sanoo.
Monille alihankkijoille ongelmia on tuottanut se, että laivatilauksista saadaan maksu yhä myöhemmin. Tarjoukset on suunniteltava yhä tarkemmin.
- Alihankkijoiden projektinhallintakyky korostuu, ja tässä on selvä tilaus Finnveran tapaiselle toimijalle, Vesteri sanoo.
- Euroopan telakkateollisuus meni takavuosien laskusuhdanteessa kilpailemaan sellaisella maksuehdolla, että valtaosa maksusta saadaan vasta luovutuksen yhteydessä, ja vaikea maksuehtoa on takaisinkaan vääntää. Tämä on valtava valmistuksenaikainen haaste, Vesteri toteaa.
- Voisihan Finnvera teoriassa sanoa, ettei takausta tule tällaisella maksuehdolla, mutta kilpailijatelakoilla on toisaalta samankaltainen tilanne. Etenkin isoissa risteilijäkaupoissa takapainotteiset maksuehdot ovat edellytys kaupalle.
Finnveran aluekonttorin johtaja Markku Laineenoja huomauttaa kuitenkin, ettei alihankkijoiden nykytilanne jyrkästi poikkea aiemmasta.
- Onhan näin aina ollut, ei kyseessä ole mitenkään erikoinen ongelma. On kuitenkin selvää, että suuri volyymi tuo hallittavuusongelmia, kun otetaan isoja kakkuja hoidettavaksi, hän sanoo.
Vesteri näkee positiivisia haasteita alihankkijoiden kohdalla esimerkiksi ranskalaisen Chantiers de l´Atlantiquen telakan siirtymisessä Aker Yardsille.
- Alihankkijaverkostolle syntyy mahdollisuuksia siihen suuntaan. Menestyneitä alihankkijoita voidaan nähdä kasvavassa määrin vaikka Karibialla tekemässä päivityksiä aluksille, hän hahmottelee.
Aluskaupoista tullut 6 600 miestyövuotta
Telakkateollisuus on Varsinais-Suomessa Finnveran merkittävimpiä takauskohteita. Vuoden alusta sillä on vientitakuiden kokonaisvastuita kaikkiaan 5,4 miljardin euron edestä, mistä alusrahoitusvastuita on tarjouksineen noin kaksi miljardia. Voimassaolevia alusvastuita on noin 900 miljoonaa euroa.
Topi Vesterin mukaan Finnveran takaamilla aluskaupoilla on syntynyt tänä vuonna jo 6 600 miestyövuoden työllisyysvaikutus.
Rahoituslaitoksen suurin yksittäinen kohde on 900 miljoonan arvoinen Genesis-tilaus, jossa riski voi nousta korkeimmillaan vajaaseen 600 miljoonaan euroon, jos kaikki takuut otetaan käyttöön.
Vesteri ei halua suoraan ottaa kantaa siihen, missä vaiheessa telakkateollisuuden projektit alkavat paisua riskien osalta äärirajoille.
- Totta kai raja tulee jossain vastaan, mutta emme me sitä yksin arvioi. Telakalla on pitkään tehty hyvin mittavia projekteja, ja Finnvera uskoo, että projektit hallitaan.
Markku Laineenoja toteaa, että Finnveran rooliin kuuluu kaupallisia rahoittajia kovempien riskien ottaminen.
- Telakan kohdalla näitä riskejä otetaan vielä vähän enemmän, hän toteaa.
