JORMA PIHLAVA
Presidentti Tarja Halonen tarkasti maanantaina EU:n nopean toiminnan joukkojen koulutuksen Porin prikaatissa Säkylässä.
Saksalaisten ja hollantilaisten kanssa taisteluosaston muodostavien suomalaisten puolivuotinen valmiusjakso alkaa ensi vuoden alusta, mutta on vielä arvoitus, tarvitaanko ripeästi liikkeelle lähtevän joukon palveluksia millään maailman kolkalla.
Vierailuun liittyneen lehdistötilaisuuden pääosaan nousikin Libanon ja suomalaisen rauhanturvaajajoukon lähettäminen sinne parin kuukauden sisällä.
Halonen sanoi suhtautuvansa Libanonin tilanteen rauhoittumiseen toiveikkaasti, mutta ei ylioptimistisesti. Hyvinä merkkeinä hän näki kansainvälisen yhteisön kyvyn sopia rauhanturvaamisen jatkamisesta uusissa olosuhteissa sekä Libanonin hallituksen ja Hizbollahin myönteisen sitoutumisen asiaan.
- Toivon, että myös Israelin puolelta tilanne vakiintuu myönteiseksi. Uskon, että näin käy sitä mukaa kun he tulevat vakuuttuneeksi oman alueensa turvallisuudesta.
Libanonissa vakavia ja vaativia tehtäviä
Maanantaina julkistettiin mielipidemittaus, jonka vastaajista 39 prosenttia vastusti Suomen osallistumista Libanon-operaatioon. Osallistumisen kannattajia oli 49 prosenttia, loput 12 prosenttia eivät ilmaisseet kantaansa.
Halonen piti hyvänä, että ihmiset suhtautuvat vakavasti kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin. Hän sanoi, etteivät ne ole mitään läpimarsseja, vaan vaativia ja vakavia tehtäviä, joihin osallistumiseen sisältyy aina riskejä.
Samaan hengenvetoon hän arvioi sotilasasiantuntijoihin vedoten, ettei operaatiosta tule riittävällä osallistujamäärällä ja osaamisella radikaalisti aikaisemmista poikkeavaa.
Halonen myös muistutti, ettei operaation onnistuminen ole kiinni pelkästään rauhanturvaajien kyvykkyydestä.
Lähtökohdaksi tarvitaan riidan osapuolten riittävä yksimielisyys tilanteesta ja ulkopuolisen avun hyväksyminen - halutaanko rauhaa tosissaan ja halutaanko kansainvälisen yhteisön edustajia auttamaan sen saavuttamisessa.
Halosen mukaan Suomi olisi voinut kieltäytyä Libanon-operaatiosta, jos "tehtävän asetanta ei olisi sopinut meidän kapasiteettiimme ja poliittiseen tahtoomme".
EU:n ulkoministerit ja YK:n pääsihteeri ovat hänen näkemyksensä mukaan kuitenkin onnistuneet pohjustamaan tilanteen sellaiseksi, että EU-painotteinen YK-joukko voidaan aika turvallisesti lähettää tehtävään.
Israelin selvitys Suomelle uupuu yhä
Neljä sotilastarkkailijaa surmanneesta YK:n tarkkailuaseman ilmaiskusta ei ole vielä annettu lopullista selvitystä.
Halosen mukaan selvityksen puuttuminen ei estä suomalaisten osallistumista rauhanturvaamiseen Libanonissa, mutta hän arvioi, että Israelin antama selvitys olisi asialle eduksi.
Halonen huomautti, että tapahtuman ensisijainen selvittelijä on kuitenkin YK.
Libanon-operaatioon osallistuminen on vielä eduskunnan vahvistusta vaille. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala toivoi, että päätös olisi tehtynä syyskuun puolivälissä ja joukko perillä toimialueella lokakuun loppuun mennessä.
Libanoniin lähetettävä pioneerikomppania koulutetaan Porin prikaatissa.
Siikaa, poroa ja broileria
Ennen tutustumistaan EU:n nopean toiminnan joukon koulutukseen ja kalustoon presidentti sai kuulla esityksen Porin prikaatin toiminnasta ja tehtävistä sekä nauttia kenttälounaan.
Soppakanuunalla valmistettu lounas sisälsi muun muassa savusiikasalaattia ja kylmäsavuporolla täytettyä broilerin rintaleikettä.
Toimintanäytöksessä Haloselle esiteltiin tilapäisen tarkastuspisteen perustamista. Sotilaat pidättivät kaksi aseistautuneiksi epäiltyä miestä ja lääkintämiehet paikkailivat tilaanteessa haavoittuneet.
