JAMIE NIEMINEN
Tänä syksynä kysytään turkulaisilta ja lähikuntien asukkailta uudenlaista rohkeutta.
Ei, ei tarvitse uskaltaa mennä yksin pimeällä ulos. Pitää ryhtyä rohkeasti käyttämään ruotsin kieltä ja opeteltava enemmän kuin ne tunnetut kolme sanaa: "den glider in".
- Tänä syksynä Turussa käynnistyvä "Svenska på stan" -teemakampanja pyrkii parantamaan ruotsinkielen näkyvyyttä sekä kaikkien kansalaispiirien kiinnostusta ruotsinkieltä kohtaan, toteaa kampanjaryhmän edustaja Tryggve Forssell.
Ruotsin kielen käyttöä on jo ryhdytty kohentamaan kaupungin virastoissa ja palvelupisteissä. Samalla asialla on Turun monipuolinen kulttuurielämä, terveydenhoitoala sekä kauppa ja merenkulku eli matkailu- ja liikeala.
Yhteisenä tavoitteena on puhua ruotsia välittämättä lainkaan siitä, sujuuko se alkuun kankeasti vai vielä kankeammin. Mitä ahkerammin heittäydytään ruotsinkieliseen keskusteluun, sitä nopeammin taidot karttuvat.
Forssell korostaa, että ruotsin puhuminen vaikkapa ostoksilla ei ole hienostelua, vaan halua ylläpitää kielitaitoa ja kannustaa tiskin takana työskenteleviä samaan.
Turku on portti Ruotsiin niin henkisesti kuin maantieteellisestikin. Matkailijoita tulee runsaasti Turkuun siinä uskossa, että kaksikielisessä Turussa todella puhutaan ruotsia.
Kuitenkaan Turussa ei kannusteta käyttämään ruotsin kieltä ja tuomaan sitä esille yhtä tarmokkaasti kuin esimerkiksi venäjän kieltä Lappeenrannassa ja muualla itärajan tuntumassa.
Ruotsi kielenä 6 000 turkulaiskodissa
Turussa arvioidaan olevan noin 6 000 taloutta, joissa puhutaan joko ruotsia tai molempia kotimaisia kieliä. Monella on äidinkielenään ruotsi ja kaverikielenään suomi.
Svenska på stan -kampanja korostaa, että on täysin sallittua käydä keskustelua sillä kielellä, joka tietyssä tilanteessa tuntuu sujuvan paremmin.
- Ei ole häpeä vaikka kesken ruotsinkielisen lauseen vaikeampi termi irtoaa muistilokeroista suomeksi. Pääasia, että rohkeasti käyttää ruotsin kieltä, eikä ajattele onko kaikki nyt niin kieliopillisesti oikein. Ruotsinkieliset arvostavat pelkkää yrittämistä aivan samoin, kuin suomenkieliset arvostavat ulkomaalaisen joskus toivotontakin suomen kielen solkkaamista. Yleensä asiat tulevat ymmärretyksi.
Forssell korostaa, että kun asioidaan viranomaisten kanssa, jokaisen on voitava esittää asiansa omalla äidinkielellään. Näin esimerkiksi lääkärin vastaanotolla tai vaikkapa passia haettaessa.
Viikon kuluttua, tiistaina 5. syyskuuta kokoontuu Sigyn-salissa seminaari, jossa kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen johdolla käsitellään kaksikielisyyttä kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kannalta. Tilaisuudessa muun muassa hallitusneuvos Paulina Tallroth oikeusministeriöstä selvittelee kielilain koukeroita. Tilaisuus on avoin myös asiasta kiinnostuneelle yleisölle.
Kampanja jatkuu muun muassa kouluissa ja ruotsalaisuuden päivänä marraskuun alussa.
