LIISA ENKVIST
Rettig-konserniin kuuluva Bore on nopeasti kasvanut paitsi Turun, myös yhdeksi Suomen suurimmista varustamoista.
- Maailmalla olemme 22. suurin roro-varustamo, hymyilee Boren toimitusjohtaja Kaj Eriksson.
Vielä viime kesän alussa näytti siltä, että Bore kuihtuu kokonaan pois. Aluksia oli useiden myyntien jälkeen jäljellä enää neljä. Ulkopuoliset arvelivat Boren jo laittavan lapun luukulle. Rettigin suunnitelmat olivat kuitenkin päinvastaiset.
- Ei meillä ollut koskaan suunnitelmia lopettaa liiketoimintaa. Myimme laivoja ainoastaan siksi, että saimme niistä niin hyvän hinnan. Samalla etsimme uutta ostettavaa, Eriksson selittää.
Siksi Bore ei esimerkiksi luopunut henkilöstöstään, vaikka laivat vähenivät.
Suomalainen miehistö kallis
Tasan vuosi sitten Bore osti Ahvenanmaalta Bror Husell Chartering -varustamon, ja maaliskuussa nauvolainen Engship siirtyi Rettigin omistukseen. Bore kasvoi kertaheitolla 120 hengen varustamosta yhteensä 500 hengen työllistäjäksi. Samalla alusten määrä kasvoi 22:een ja liikevaihto lähes 80 miljoonaan euroon. Lopullinen fuusio kolmella yrityksellä on ensi vuodenvaihteessa. Silloin maapuolen väkeä saatetaan joutua karsimaan päällekkäisyyksien vuoksi noin viidellä henkilöllä. Ahvenmaalle jää edelleen konttori.
- Halusimme kasvaa, sillä suuren varustamon on huomattavasti helpompi pärjätä alan kilpailussa kuin pienen. Uskomme, että yksi suuri varustamo on vahvempi kuin kolme pientä yhteensä, Eriksson sanoo.
Erikssonin mukaan Borella on nyt edessään paljon uusiutumista. Varustamon aluksista vain viisi on ulkomaisen lipun alla. Osa Suomen lipun alla seilaavista laivoista ei käy lainkaan Suomessa. Suomalainen miehistö tulee kalliiksi tuplavuoroineen ja vaihtolentoineen.
- Tottakai me mietimme minkä maiden lippujen alla laivojemme olisi järkevä operoida, Eriksson sanoo.
Tällä hetkellä Boren miehistöstä jopa 80 prosenttia on suomalaisia. Moni muu suomalainen suuri rahtivarustamo, kuten esimerkiksi ahvenanmaalainen Lundqvist-varustamo on kokonaan siirtynyt ulkomaalaiseen miehistöön.
Uudislaivojen tilauksella kiire
Myös laivastoon Bore on suunnittelemassa muutoksia. Kaksi alusta on jo päätetty muuntaa kiinalaisella telakalla. Aiemmin Engshipille kuuluneet m/v Heralden ja m/v Serenaden muutetaan autojen kuljetuksiin soveltuviksi ja vuokrataan pitkäksi aikaa yritykselle, joka kuljettaa autoja muun muassa Venäjälle.
- Harkitsemme myös kolmannen aluksen muuttamista autojen kuljetuksiin, Eriksson kertoo.
Myös uudistilauksia harkitaan. Uusia aluksia tarvittaisiin parin vuoden sisällä.
- Tarjouspyyntöjen jättäminen on ajankohtaista, sillä jos nyt tilaa, niin aluksia voi saada vasta vuoden 2009 jälkeen, Eriksson myöntää.
Erikssonin mukaan Bore katsastaa ensin eurooppalaiset telakat, mutta joutuu luultavasti kääntämään katseensa Kaukoitään.
- Telakat ovat täynnä joka puolella. Se on vaikuttanut myös käytettyjen alusten hintoihin, hän pohtii.
Borella on vahva usko merenkulkuun. Merikuljetusten määrä on kovassa kasvussa.
- Kuljetusta merellä tullaan aina tarvitsemaan, kuten varustamotoimintaakin. Se voidaan hoitaa Suomesta käsin aivan yhtä hyvin kuin jostain muualta.
- Joidenkin asioiden kohdalla toivo on suomalaiseen päätöksentekoon mennyt. Sekamiehityksen käytön lisäksi kauan on kaivattu myös tonnistoveromuutosta. Se oli jo liipaisimella vuonna 1997, mutta päätöksen sijaan perustettiinkin työryhmä toisensa perään. Nyt veromuutos tuntuu karkaavan yhä kauemmaksi, Eriksson huokaa.
