JUSSI ORELL
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto haluaa herätellä kuntia järjestämään nykyistä enemmän uimakouluja. Liitto on huolissaan hukkuneiden määrän laskun hyytymisestä viime vuosina.
- Lama vei uimakoulut viisitoista vuotta sitten. Suomessa eletään tällä hetkellä kaikilla mittareilla mitattuna hyviä aikoja, joten miksi uimakoulujen määrää ei voitaisi lisätä lamaa edeltäneelle tasolle, esittää liiton toiminnanjohtaja Reijo Vartia .
Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus muistuttaa, että Turussa ei uimaopetuksen määrää ole säästösyistä leikattu.
- Uimaopetusta järjestetään niin paljon kuin mahdollista. Ongelmana on kuitenkin allastilan puute, jonka vuoksi lapsia jää ulos ryhmistä, toteaa liikuntapaikkapäällikkö Markku Aaltonen .
Turun kaupunki järjestää uimakouluja sekä itse että yhteistyössä uimaseurojen kanssa. Uimaopetusta on tarjolla lasten ohella myös aikuisille.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Vartia on tyytyväinen puolustusvoimien viime vuosikymmenen lopulla aloittamaan käytäntöön. Noin puolella 1997 palvelukseen astuneista varusmiehistä uimataito ei täyttänyt vähimmäisvaatimuksia.
- Puolustusvoimat teki viisaan päätöksen ja aloitti uimakoulujen järjestämisen uimataidottomille alokkaille. Vuonna 2003 jo yli 80 prosentilla kotiutuneista varusmiehistä uimataito oli riittävän hyvä, Vartia kehuu.
Hän patistaa kuntia lisäämään uimarantojensa valvontaa. Asiaan ovat puuttuneet myös kuluttajaviranomaiset.
Turussa valvonnan tarpeeseen ollaan heräämässä.
- Tavoitteenamme on saada valvoja ensi kesänä Ispoisten ja Ekvallan rannoille, liikuntapaikkapäällikkö Aaltonen kertoo.
Miehet hukkuvat naisia useammin
Hukkuneiden määrä on Suomessa laskenut puolella 1970-luvulta, jolloin alkoi kampanjointi turvallisen vesillä liikkumisen puolesta. Nyt hukkuneiden määrän lasku on kuitenkin taantunut.
Hukkuneiden määrää vertailtiin kansainvälisesti 2001. Suomessa hukkui tuolloin neljä ihmistä sataatuhatta kohden, Ruotsissa vain kaksi. Venäjälle hukkuneita oli sataatuhatta kohden peräti viisitoista.
Merkittävä eroja selittävä tekijä ovat Vartian mukaan alkoholinkäyttötottumukset.
Valtaosa Suomessa hukkuvista on miehiä. Esimerkiksi kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä hukkuneista 94:stä ihmisestä miehiä oli 82.
- Miehet lähtevät vesille kalaan ja ottavat kossupullon mukaan siltä varalta, että tulee ikävä. Emännät jäävät mökille lämmittämään saunaa ja laittamaan ruokaa, Vartia karrikoi.
Asteen nousu tuo seitsemän lisää
Alkoholinkäytön lisäksi hukkumisten määrään vaikuttaa sää. Mitä lämpimämpi kesä, sitä karummat tilastot.
- Helsingin yliopisto tutki sään ja hukkumisen yhteyttä 1990-luvulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kun keskilämpötila nousee asteen, hukkuneiden määrä lisääntyy seitsemällä. Erityisenä piikkinä näkyi juhannus.
Jokakesäiset turvallisuuskampanjat ovat Vartian mielestä osoittaneet tarpeellisuutensa, vaikka hukkumistilastot ovat yhä synkät.
- Kertaus on opintojen äiti. Ilman valistusta hukkuneita olisi vieläkin enemmän.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton yhdessä useiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa toteuttamiin kampanjoihin käytetään vuosittain noin 200 000 euroa. Summa kattaa kiertueet, julisteet sekä tv- ja radionäkyvyyden.
- On ollut aika, jolloin jouduimme ostamaan näkyvyyttä mainoskanavilta. Nyt saamme sitä ilmaiseksi Yleisradiolta.
