Valtion perintöverotulot kasvavat
suurten ikäluokkien vaurastuessa
Turun Sanomat
Suomen perintö- ja lahjaverolaki on ollut voimassa vain vähäisin muutoksin yli 60 vuotta, joten se on maan vanhin yhä voimassaoleva laki.
Viime vuonna perintöveroa joutui maksamaan reilu 40 000 suomalaista. Verohallinto käsitteli kaikkiaan yli 100 000 perintö- ja lahjaverotapausta, joista noin 35 500 kohdalla perintö- tai lahjavero hylättiin kokonaan.
Tapausten määrä on pysytellyt vuositasolla vakiona. Keskimäärin verohallintoon jätetään 50 000 perunkirjaa joka vuosi.
Sisaruksille tuplaverotus
Valtio saa vuosittain noin 500 miljoonaa euroa perintöverosta. Verojen kokonaistuotosta summa kattaa noin puolitoista prosenttia. Perintöverotuksen osuus valtion tuloista tulee kuitenkin nousemaan, jos perintöverotuksen nykyiset perusteet säilyvät ennallaan.
Syy tulojen nousuun on se, että suurilla ikäluokilla varallisuus on suurempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla, mutta perijöitä eli lapsia on puolestaan vähemmän. Vuoden 2007 budjettiesityksessä valtion perintöveron arvioidaan olevan 558 miljoonaa euroa.
Perintövero on jaettu kolmeen verotusluokkaan. Ensimmäiseen kuuluvat lapset, vanhemmat ja lastenlapset, sekä perinnönjättäjän aviopuoliso. Heille veroprosentti on 10-16. Toiseen luokkaan kuuluvat sisarukset ja heidän jälkeläisensä, kolmanteen kuuluvat kaukaisempaa sukua olevat ja vieraat. Toisessa veroluokassa veroa maksetaan 20-32 prosenttia, kolmannessa luokassa 30-48 prosenttia.
Tällä hetkellä perintöveroa on maksettava 3 400 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä. Vero nousee perinnön arvon mukaan. Myös henkilövakuutuksen perusteella saatu 35 000 euroa ylittävä vakuutuskorvaus lasketaan perintöosuuteen.
Perintöveroa koskevassa keskustelussa on ehdotettu alarajan nostamista. Samoin kolmannen verotusluokan poistaminen on saanut kannatusta. Verotusasiantuntijoiden mukaan kolmannen luokan poistamisella ei olisi suurta vaikutusta valtion budjettiin, sillä verotuskäytäntö koskettaa vain harvoin lähiperhettä kaukaisempia sukulaisia.
Pääosa perintöverotuksesta koskee ensimmäiseen luokkaan kuuluvia. Kolmatta verotusluokkaa perintö koskee useimmiten vain silloin, kun perinnönjättäjä on tehnyt testamentin.
Ruotsi poisti viime vuonna
Ruotsissa perintövero poistettiin viime vuoden tammikuussa. Uudistukseen jälkeen perintöveron poisto on jakanut mielipiteet. Osan mukaan perintöveron sijaan olisi pitänyt poistaa varallisuusvero, toiset taas ovat pitäneet ratkaisua oikeana.
Euroopassa vain harva maa on poistanut perintöverotuksen kokonaan. Ruotsin lisäksi niin on tehty muun muassa Italiassa ja Virossa. Suurimmassa osassa eurooppalaisia maita perintöverotus on yhä voimassa.
Maiden välillä verotusta on silti vaikea verrata, sillä verotustaso on erilainen kuin esimerkiksi Suomessa. Suomessa ensimmäisen verotusluokan prosentti on matalampi kuin muualla. Eräissä maissa se saattaa olla 40-50 prosenttia. Sen sijaan verotuksen alaraja on muualla paljon korkeammalla.
Suomessa varallisuusvero poistuu ensi vuoden alusta. Ratkaisun taloudellinen merkitys on varsin vähäinen koko verotuloihin verrattuna, sillä varallisuusveroa kerätään tänä vuonna noin 70 miljoonaa euroa. Sitä on maksanut noin prosentti suomalaisista.
