MARI LÄHDENIEMI
Suomi saa huomisesta alkaen johdettavakseen umpikujaan ajautuneen Euroopan unionin. Suomen puheenjohtajuuskautta on jo etukäteen nimitetty mediassa välikauden puheenjohtajuudeksi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) torjuu jyrkästi väitteet, joiden mukaan Suomen kausi olisi ylimenopuheenjohtajuus vailla omaa agendaa.
Vanhanen korostaa, että asialistalla on paljon vaikeita ja tärkeitä kysymyksiä.
- Puheenjohtajamaalla on mahdollisuus tietyissä rajoissa nostaa asioita keskipisteeseen. Komissio on kiitellyt Suomea innovaatiopolitiikan ja Venäjän-politiikan nostamisesta ensimmäistä kertaa prioriteeteiksi.
Vanhasen mukaan tärkeintä puheenjohtajuuskaudella on kuitenkin pitää unioni käynnissä ja pyrkiä tuloksiin meneillään olevissa asioissa.
Suomi on mielellään profiloitunut avoimuuden puolestapuhujana.
Heinäkuusta lähtien osa ministerineuvostojen kokouksista lähetetään suorana internetissä.
Lisäpäätös avoimuudesta tehtiin Itävallan kaudella, ja Vanhasen mielestä enempään avoimuuteen ei ole EU:ssa tarvetta.
Nyt on syytä tarkkailla tilannetta.
- Eivät esimerkiksi eduskunnan valiokunnat tai hallituksen kokoontumisetkaan ole avoimia. Unionissa on jo menty pidemmälle kuin useimmissa jäsenmaissa. En usko, että enemmästä avaamisesta olisi hyötyä, sillä ministerit alkaisivat esiintyä kotiyleisölle.
Huippukokousten on hänen mielestään syytäkin pysyä suljettuina, sillä kokousten tehtävä on hakea ratkaisuja vaikeisiin poliittisiin ongelmiin.
- Ellei tällaiseen luottamukselliseen valtioiden väliseen keskusteluun ole mahdollisuutta, keskustelut siirtyisivät kokousten ulkopuolelle. Se ei ole pienen maan etu. On parempi, että olemme kaikki saman pöydän ääressä.
Energian saanti unionin huolenaihe
Suomi on ottanut energiakysymykset yhdeksi kautensa painopisteeksi. Energia on ongelmallinen kysymys hallinnoitavaksi EU-tasolla, sillä unionilla ei ole asiaan juuri sanavaltaa.
Vanhasen mukaan Suomen kaudella keskustellaan siitä, miten energia-asiat otetaan osaksi unionin ulkopolitiikkaa. Laajempaan käsittelyyn energiastrategia pääsee Saksan kaudella ensi vuonna.
- Unionimaiden on turvattava energiansaantinsa eri reittejä pitkin kaikista ilmansuunnista, sillä tuontiriippuvuus kasvaa koko ajan. Pitäisi hahmottaa, miten unioni vähäisellä toimivallallaan pystyy edistämään alueen energiaturvallisuutta.
Venäjän Vanhanen toteaa olevan energia-asioissa erittäin tärkeä kumppani, joskaan ei kuitenkaan ainoa.
- Me tarvitsemme venäläistä energiaa, ja venäläiset tarvitsevat meidän rahaamme. Uskon, että Venäjä haluaa osoittaa, että se on luotettava energiantoimittaja.
Turkin jäsenyysneuvottelut saattavat vielä nousta isoksi kysymykseksi Suomen puheenjohtajuuskaudella. EU odottaa Turkin ratifioivan Ankaran protokollan, eli käytännössä tunnustavan Kyproksen olemassaolon vuoden loppuun mennessä. Vanhasen mukaan Turkille tulee ongelmia, jos se heittäytyy vastahankaiseksi Kyproksen kysymyksessä. Sen tarkemmin hän ei kuitenkaan halua ongelmien laatua määritellä.
- Jäsenyysneuvotteluissa on 32 lukua, joista vasta ensimmäinen on käyty läpi. Lukujen avaaminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden, joten yksikin jäsenmaa voi neuvottelut katkaista, Vanhanen tyytyy toteamaan.
Ei tarvetta EU:n rajojen määrittelylle
Joulukuun huippukokouksessa on tarkoitus käydä laaja, periaatteellinen keskustelu unionin tulevasta laajenemisesta. Pahin kiistakapula ratkesi kuitenkin jo kesäkuun huippukokouksessa, kun jäsenmaat päättivät, ettei unionin kyvystä sulauttaa uusia jäsenmaita itseensä tule kynnyskysymystä tuleville laajentumisille.
Vanhasen mukaan keskustelu käydään yleisellä tasolla, eikä esimerkiksi vaikeaa kysymystä unionin ulkorajoista ole syytä ottaa esiin.
- Jos rajan määrittää, pitää ajatella myös sen rajan ulkopuolelle jääviä maita ja niiden tulevaisuutta.
- Oikeus liittyä unioniin tulee olla mailla, jotka jakavat kanssamme samat arvot ja täyttävät unionin kriteerit. Tämä on hyvä kriteeri.
