Yrityssalaisuuksien vuotamista halutaan kitkeä uusin keinoin
SEPPO SUDENNIEMI
Piilorikollisuus yrityssalaisuuksien vuotamisessa on luultua yleisempää, koska yritysten on usein erittäin vaikea tehdä rikosilmoitusta epäillyistä tietovuodoista. Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvapäällikön Kalevi Tiihosen mukaan yrityselämän pelisääntöjä on edelleen tarkennettava sen suhteen, mitä yritys voi tehdä tärkeitä tietoja suojellakseen.
Yrityssalaisuusrikokset ovat asianomistajarikoksia. Yrityksen on rikosilmoituksen tehdessään osattava näyttää, mitä tietoja yrityksestä mahdollisesti on kadonnut.
Tyypillinen vuoto koskee palvelualan yritystä, jonka asiakasbisneksistä kilpaileva yritys saa tiedot ja tekee edullisemman tarjouksen. Tuotteiden valmistusmenetelmät ja tuotekehitystiedot ovat haluttua informaatiota.
- Tilanne on usein äärimmäisen hankala, kun yrityksessä herää epäily, että jokin liikesalaisuus ei ole voinut vuotaa muualta kuin omasta yrityksestä. Vahingonkärsijän pitää esittää näyttöä siitä, mitä on vuotanut ja ketä ehkä epäillään, jotta poliisitutkinta saadaan käyntiin. Usein näyttöä ei saada kasaan. Ilman todella vakavaa rikosepäilyä ei voida aloittaa edes salaisia telepakkokeinoja, Tiihonen totesi.
Tietoja viedään työpaikanvaihdossa
Tietovuotoja epäillään entistä useammin, koska työntekijätkin liikkuvat herkemmin työpaikasta toiseen.
Vuonna 2005 poliisi tutki 33 yrityssalaisuuden rikkomista, yhden rikkomisen yrityksen ja 13 yrityssalaisuuden väärinkäyttöä.
Keskuskauppakamarin tuoreessa tutkimuksessa viidennes vastanneista 463 yrityksestä ilmoitti poislähtevän työntekijän kopioineen luvatta tietoja. Tietovuotoja on viime vuosilta noteerattu satoja.
Tiihosen mukaan yrityssalaisuuksien turvaamiseksi on tehty viime vuosina paljon, mutta vielä on tehtävä lisää.
Lakimuutos työsopimussuhteen päättymisen jälkeisestä kahden vuoden velvoitteesta selkeytti tilannetta: Työntekijä ei saa sinä aikana käyttää uudessa yrityksessä sellaisia edellisen työpaikkansa tietoja, jotka on tarkoitettu salattavaksi.
- Yrityksen johto voi lähettää työntekijän uudelle yritykselle tiedoksi paperin, jonka mukaan työntekijä on lähtiessään luopunut kaikista edellisen työsuhteensa tiedoista. Vastuu siirtyy silloin uudelle työnantajalle. Tietojenkäsittelyalalla kilpailurajoitukset ovat yleisiä, mutta lainsäätäjän mukaan kahden vuoden raja riittää, koska yrityssalaisuuden merkitys yleensä vähenee siinä ajassa.
Laissa vielä harmaita alueita
Rikoslain yrityssalaisuuksia koskevissa pykälissä on Tiihosen mukaan vielä harmaita alueita, jotka jättävät taitaville tiedon kaappaajille tilaisuuksia. Ne on oiottava tulkintojen välttämiseksi.
Kattavat tietoturvajärjestelmät eivät Tiihosen mukaan yksin riitä eivätkä palomuurit pidättele vuodoissa. Sähköposti on yritysten arimpia kohtia.
- Suomessa on korkea työelämän tietosuoja, joten asiat on hoidettava hyvässä yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa. Pelkkä ohjeistus ei riitä. Yrityksen omien tietojen käsittely firman sisällä on pohdittava tarkkaan ja tietoisuutta tietoturvasta on pidettävä yllä. Rikoslain rangaistavuus määräytyy myös sen mukaan, mitä yritys oli tehnyt liikesalaisuuksia vaaliakseen.
