Suomella keskeinen
rooli Kioton
jatkoneuvotteluissa
Kehitysmaiden mukaan saaminen päästösopimuksiin on ympäristöjärjestöjen mielestä yksi keskeisimpiä neuvottelukysymyksiä Suomen tulevalla EU-puheenjohtajakaudella.
Suomalaisjärjestöjen arvion mukaan Kioton sopimuksen jatkoneuvottelujen onnistuminen on paljolti kiinni EU:n neuvottelutaidoista. Suomi nousee näin EU-puheenjohtajana keskeiseen asemaan ilmastopolitiikassa, joka on useaan otteeseen esillä Suomen puheenjohtajakaudella.
Suomalaiset ympäristöjärjestöt arvioivat keskiviikkona Helsingissä Suomen puheenjohtajakauden keskeisimpiä kysymyksiä.
Nairobin ilmastokokouksessa marraskuussa neuvotteluja käydään Kioton jatkosopimuksesta ja muun muassa siitä, mikä on kehitysmaiden rooli jatkossa. Ympäristöjärjestöt toivovat Suomen toimivan sillanrakentajana teollisuus- ja kehitysmaiden välillä ja ottavan ilmastoasiat esille jo ennen Nairobin kokousta.
Tällaisia paikkoja olisivat muun muassa Aasian ja EU-maiden huippukokous (ASEM) sekä huippukokoukset Intian ja Kiinan, Etelä-Korean kanssa.
- Kehitysmaiden mukaantulo on realistista, mutta se edellyttää selkeää sitoutumista ja suurempaa vastuunkantoa teollisuusmailta, arvioi Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen .
Ympäristöjärjestöt toivovat, että Suomi kiinnittäisi EU-puheenjohtajana huomiota myös uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämiseen ja energiatehokkuuteen.
- On erittäin tärkeää, että Suomi ajaa energian säästölle määrällisiä velvoitteita. Nyt on jo nähty, että tämmöiset vapaaehtoiset tavoitteet ei oikein johda mihinkään, kommentoi WWF Suomen projektipäällikkö Karoliina Auvinen. Auvinen muistuttaa, että energiatehokkuudella voidaan lisätä myös EU:n kilpailukykyä.
