Suomi ja EU,
Venäjä ja energia
Lauantaina olemme taas kaikki pidempiä, viisaampia ja vaikutusvaltaisempia. Jo toisen kerran EU-historiamme aikana Suomi tarttuu unionin ohjaimiin. Tällä kertaa unioni on tosin aivan muuta kuin seitsemän vuotta sitten. Pienestä ja tehokkaasta on tullut iso ja kömpelö.
Monelle suomalaiselle vuoden 1999 puheenjohtajuus oli viimeinen irtiotto yya-Suomesta. Nyt, kun unionissa on mukana kolme entistä neuvostotasavaltaa ja muutama entinen satelliitti, ajatus vapaasta lännestä ei tunnu enää miltään.
Vuoden 2006 puheenjohtajuus on ainakin näillä näkymin rutiinia. Suomen merkittävin tehtävä on pitää unioni käynnissä ja luovuttaa se hyvässä kunnossa Saksalle, jolta sitten odotetaan suurempia sankaritekoja.
Puheenjohtajuutensa päättävää Itävaltaa, Suomea ja Saksaa yhdistää yksi iso edunvalvontakohde: energia. Sen pitäisi yhdistää koko unionia, mutta kansalliset edut ja vanhat valtiomonopolit vedättävät jäsenmaiden mielenkiintoa eri suuntiin.
Energiasta odotetaan Suomen puheenjohtajuuden ykkösaihetta. Siitä riittää keskusteltavaa ainakin Lahden huipputapaamisessa, jonne altavastaajaksi tai päällepäsmäriksi saapuu itse Vladimir Putin , Venäjän presidentti.
EU:n energiapolitiikassa ja erityisesti Lahdessa Suomelta vaaditaan suurta rohkeutta. EU:n energiaulkosuhteista pitäisi pystyä puhumaan asioiden oikeilla nimillä.
Raakaöljy, maakaasu ja uraani ovat siitä kiusallisia hyödykkeitä, että niiden valmistus on lopetettu. Niukkenevien luonnonvarojen hinta tuppaa nousemaan, ja samalla kasvaa alttius käyttää niitä poliittisina painostuskeinoina. Runsailla valuuttatuloilla kelpaa rakentaa rapautumaan päässyttä suurvalta-asemaa.
Venäjä kiersi viime talvipakkasina kaasuhanat soukemmalle. Kurituksen pääkohteena oli sillä kertaa Ukraina. Samalla kun Venäjä pyrkii sitomaan Eurooppaa energiaverkkoonsa, kasvaa mahdollisuus käyttää energiaa poliittisen vaikutusvallan lisäämiseen laajemmaltikin.
Raaka-ainevaltaisen maan kannattaa toimia niin, että energian hinta pysyy mahdollisimman korkeana.
Näihin asioihin EU-johtajien olisi hyvä löytää Lahdessa yhteisiä näkemyksiä. Eikä olisi haitaksi, jos niistä löytyisi yksimielisyys myös Venäjän kanssa.
(02)2693472, ari.niemi@turunsanomat.fi