- Jos puuhakkeen käyttöä lisättäisiin, vaikka yhden ydinvoimalan kapasiteetin verran, niin siinä tarvitaan myös korjuutekniikkaa, koneiden ja laitteiden tuotantoa, perustelee Cronberg.
Vihreiden yrittäjyyspolitiikan lähtökohtana on ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat paineet muutoksiin energian käytössä.
Jos joku epäilee Cronbergin asiantuntemusta puhua yrittäjyydestä, niin on hyvä tietää, että hän teki töitä Wall Streetillä jo 1970-luvulla. Silloin hän arvioi ruotsalaisen rahoittajan toimeksiannosta rahoituskohteeksi sopivia uusia yrityksiä.
Pitkään Tanskassa asunut Cronberg on arvioinut asiantuntijana myös Tanskan panostusta tuulivoimaloihin, joihin Suomesta on toimitettu moottorin osia.
- Tuulimyllyjen rakentaja ei ole tuulimyllyjä vastaan taisteleva, tiivistää Cronberg ja viittaa tuulivoimaloiden teknologiaan.
Bioenergian teknologia toisi myös vientiä
Vastaava potentiaali piilee biopolttoaineiden kehittämisessä.
Cronbergin mukaan energiayrittäjyys voisi luoda Suomeen jopa 20-22 000 työpaikkaa, kun nykyisin ala työllistää noin 4 500 henkilöä.
EU:ssa on laskettu, että uusiutuvan energian käytön lisääminen synnyttäisi unionin alueelle peräti miljoona työpaikkaa.
Bioenergian kohdalla ollaan Cronbergin mukaan linjavalinnan edessä, jossa ratkaistaan painotetaanko pientä vai suurta.
- Hajautettu toimintalinja synnyttäisi pienyrittäjyyttä ja ehkä keskisuurta kone- ja laitevalmistusta. Sen sijaan kun Neste alkaa valmistaa biodieseliä, se tapahtuu suuressa mittakaavassa, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että raaka-aine tuodaan ja tuotanto menee vientiin.
Bioenergiaan panostaminen kotimaista teknologiaa ja laitevalmistusta kehittämällä voisi sen sijaan avata myös uusia työpaikkoja tarjoavaa vientiä, sillä esimerkiksi Kiina suunnittelee tuottavansa 15 prosenttia maan energiatarpeesta bioenergialla.
Uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksista Cronbergilla on kokemusta Pohjois-Karjalasta, jossa haketta käytetään muuta Suomea enemmän.
Niinpä Cronberg kehottaa koko maata tarttumaan hakkeen, ruokohelpin ja biokaasun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi omakotitaloille olisi tarjottava valtion tukea, kun vanhoissa taloissa uusitaan lämmityskattiloita.
- Pitäisi tukea siirtymistä pelletin käyttöön, sillä kulut ovat alle puolet öljystä, mutta alkuinvestointi on suuri eivätkä ihmiset luota, että pellettien saatavuus on turvattu. Valtion symbolinen tuki vauhdittaisi kehitystä.
Kotimaisen energian lisäetuna Cronberg näkee vielä huoltovarmuuden, jolloin ei enää oltaisi niin öljy- ja uraaniriippuvaisia.
Kuntien palveluihin uusia yrittäjiä
Cronberg uskoo palveluyhteiskuntaan.
- Suurteollisuudessa työpaikat vähenevät, vaikka tuottavuus on noussut. Kehityssuuntaa kuvaa hyvin ennuste siitä, että teollisuus vähentää vielä 30 000 työpaikkaa, kun samaan aikaan syntyy 60 000 työpaikkaa palveluihin.
Edessä oleva kuntien palvelurakenteiden uudistaminen tarjoaa niin ikään uusia yrittämisen mahdollisuuksia.
- Nyt ollaan murroksessa. Pienyrittäjyyden potentiaali on lähtenyt nousuun kotitalousvähennyksen kautta ja sama toistuu. Palvelujen ulkoistaminen on saanut keskustelussa turhaan mustavalkoisen leiman, vaikka todellisuudessa kaikki kunnat ovat jo ulkoistaneet palveluitaan.
Oleellista on Cronbergin mukaan se, miten palveluyrittämiseen kyetään liittämään innovaatioita. Hän ottaa esimerkin jälleen Pohjois-Karjalasta. Siellä Karelli -keskus kehitti naisyrittäjyyttä. Karelli loi usein juuri yksin työskentelevien naisyrittäjien avuksi uuden innovatiivisen sijaisverkoston, joka ristittiin "puotiskaksi". Puotiska tuuraa, jos yrittäjä haluaa pitää lomapäivän tai lapsi sairastuu.
Ihanneyrittäjän kovat vaatimukset
Onnistumisesta kertoo se, että osa puotiskoista on itsekin ryhtynyt yrittäjiksi ja työministeriö on kouluttamassa puotiskoja muuallekin Suomeen.
Cronberg harmittelee kuitenkin, miten naisten voimavarakeskusten levittäminen muualle Suomeen on juuttunut kauppa- ja teollisuusministeriössä tehtäviin selvityksiin.
Vihreiden ihanneyrittäjille Cronberg asettaa kovat vaatimukset.
- He yrittävät tavoitteellisesti ratkaista maailman ympäristökysymykseen liittyviä ongelmia ja minimoida omat negatiiviset ympäristövaikutuksensa.
Tiukat kriteerit voi kuitenkin täyttää myös pienimuotoisella toiminnalla. Luomumaanviljelijät, lähiruuan tuottajat ja luomuelintarvikkeiden tuottajat aivan kuten bioenrgiaan liittyvät toimialatkin saavat Cronbergilta täydet pisteet.
Yrityselämään Cronbergillä on tuntumaa myös oman perheen kautta. Poika on perustanut Kööpenhaminaan Vihreät lähetit, jotka toimivat polkupyörien voimalla. Myös tytär lähti ruokayrittäjäksi selvitettyään ensin konsulttina, miten päiväkodeissa ja vanhainkodeissa voitaisiin käyttää kalliimpaa luomuruokaa. Ratkaisu oli yksinkertainen: hintataso ei nouse, kun suositaan sesonkituotteita eikä jätteitä kerry, kun ruoka maistuu.
Anne Kuorsalo
