Jukka Vehmanen
Lääkkeitä on pystytty tähän asti kehittämään Suomessa suhteellisen edullisesti, mutta nyt tämäkin valttikortti voidaan menettää, kun kliininen tutkimus on kallistumassa.
Kliinisiin lääketutkimuksiin liittyviä palveluja tarjoavan Remediumin toimitusjohtajan Kai Lindevallin mukaan tästä on kuultu viime aikoina huolestuttavia viestejä. Lindevallin mukaan Suomi on nousemassa tutkimuskuluissa keskikastista kärkeen.
- Suomen sairaaloissa on lisätty byrokraattisia organisaatioita hallinnoimaan kliinisiä tutkimuksia ja turha byrokratia lisää kustannuksia 20-30 prosenttia, suomii Lindevall, jonka mukaan kulujen nousussa ei ole kyse niinkään EU:n tiukentuneista määräyksistä kuin yliopistollisten sairaaloiden omista käytännöistä.
Remediumin tekemät kliiniset lääketutkimukset ovat sellaisia, jotka perustuvat lähes kokonaan viranomaismääräyksiin.
Helsingissä lääkeklusterin seminaarissa tiistaina puhuneen Lindevallin mukaan hinnan optimointi on Suomessa parempi kuin maksimointi. Pulmana on myös koulutetun henkilöstön saatavuus.
Lindevallin mukaan ala ei ole Suomessa organisoitu optimaalisesti.
- Ratkaisuna voisi olla kliinisiin tutkimuksiin erikoistuvien osaamiskeskusten luominen.
Lindevallin mukaan Suomessa tehdään hyvää kliinistä tutkimusta, mutta uskottavuuden vuoksi suomalaisten pitäisi olla lähempänä suuria markkinoita Yhdysvaltoja ja Länsi-Eurooppaa.
Remedium ratkaisi pulman osaltaan allekirjoittamalla maaliskuun alussa yhdentymissopimuksen amerikkalaisen Covalent Groupin kanssa. Kumppanusten uusi nimi on Encorium.
Orionilta kulunut normaalia vähemmän
Muutama pieni turkulainen bioalan yritys on joutunut panemaan lääkehitystään hyllylle rahapulan takia, mutta ongelma ei kiusaa pahemmin suomalaisen lääkealan veturia Orionia. Se käytti viime vuonna tutkimukseen ja kehitykseen 75 miljoonaa euroa. Rahaa jäi osinkoihinkin 108 miljoonaa euroa. Orion Pharman varatoimitusjohtajan Timo Lappalaisen mukaan hänen aikanaan ei yksikään yhtiön lääketutkimus ole pysähtynyt rahapulaan.
Suomalaisen lääkekehitystyön edullisuudesta kertoo se, että Orion on onnistunut kehittämään parissa kymmenessä vuodessa markkinoille seitsemän alkuperäislääkettä, joihin on käytetty rahaa yhteensä 1,1 miljardia euroa.
Alkuperäislääkkeiden osuus Orionin 547 miljoonan euron liikevaihdosta on 42 prosenttia.
Yhden uuden lääkkeen keskimääräiseksi kehittämiskustannukseksi lasketaan nykyään noin 800 miljoonaa dollaria. Hinta on viime vuosina noussut rajusti, sillä vielä vuosikymmen sitten tehty tutkimus osoitti kuluiksi 230 miljoonaa silloista dollaria.
Turun Biolaakson toimitusjohtajan Kai Lahtosen mukaan lääkekehitystyön haasteellisuutta kuvaa hyvin se, että vain yksi molekyyli 5 000:sta päätyy markkinoille.
Timo Lappalaisen mukaan Orionkaan ei onnistunut alkuperäislääkkeiden kehittämisessä suinkaan yksin, vaan riskinkantajia oli muitakin.
Lappalainen muistuttaa, että Orion ei ole lähtenyt kilpailemaan esimerkiksi mittaville syöpä- ja diabeteslääkemarkkinoille, joissa vaaditaan suuria satsauksia. Yhtiö on keskittynyt ja keskittyy edelleenkin keskushermostosairauksiin, kardiologiaan sekä hormonaalisiin hoitoihin ja urologiaan.
Kansainvälinen raha haussa
Suomen lääkeklusterin kansainvälisen rahoitus- ja viestintätyöryhmän puheenjohtajan Esa Sopin mukaan kansainvälisen rahoituksen rantautumisesta suomalaiseen lääkekehitystyöhön ei ole vieläkään näkyvissä kovin paljon merkkejä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Life Science -ryhmän johtajalla Pauli Marttilalla on valoisampi näkemys.
- Pää on jo auennut. Onhan meillä esimerkkejä siitä, kuinka suomalaisyritykset ovat yhdistyneet ulkomaisten kanssa, Marttila lohdutti.
Tuoreimpiin esimerkkeihin kuuluu turkulainen Hormos Medical, jonka toimitusjohtaja Risto Lammintausta oli seminaarin aikana Yhdysvalloissa valmistelemassa uuden amerikkalaisen emoyrityksen Quatrx Pharmaceuticalsin listautumista pörssiin.
