MATTI ARVAJA
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Risto Alanko uskoo, että suomalaisten työpaikkojen valuminen ulkomaille johtuu osittain työvoimapulasta. Hänen mielestään tilannetta voitaisiin paikata helpottamalla ulkomaisen työvoiman tuloa Suomeen.
- Olemme yhdessä metallin (Metallityöväen liitto) kanssa valmistelleet oppaan ulkomaisen työvoiman käytön edistämiseksi, Alanko kertoo.
Metallityöväen liitossa ylpeillään usein alan paikallisen sopimisen pitkällä perinteellä. Metallin viestintäpäällikkö Matti Putkonen (sd) on suositellut järjestönsä paikallisen sopimisen mallia muillekin aloille. Alangon mielestä nykyinen malli on kuitenkin vanhentunut.
- Paikallisen sopimisen malli luotiin 1990-luvun alun laman aikana. Nyt kilpailuympäristö on aivan erilainen. Haastajia on tullut Keski- ja Itä-Euroopasta aina Kaakkois-Aasiaa myöten, Alanko huomauttaa.
Alanko katsoo, ettei 70 prosenttia tuotteistaan ulkomaille vievä teknologiateollisuus voi muodostaa työehtojaan vain Suomen olosuhteiden pohjalta.
- On katsottava, mitä kilpailijamaissa tapahtuu ja palkat tulee sitoa yrityksen kilpailukykyyn. Palkanmuodostus, työajat ja työn organisointi on arvioitava kokonaan uudelleen, Alanko vaatii.
Metallin lähtö veisi 500 000 työpaikkaa
Suomalainen teknologiateollisuus työllistää tällä hetkellä kotimaassa 200 000 ja ulkomailla 170 000 henkeä. Jos kotimaiset työpaikat päästetään ulkomaille, se tarkoittaa heijastusvaikutuksineen Alangon arvion mukaan jopa puolen miljoonan työpaikan häviämistä.
Alangon mielestä palkkojen määrittely tuottavuuden perusteella ei toimi esimerkiksi korkean teknologian osalta, koska tuotteiden hintakehitys on mennyt alaspäin. Teknologiateollisuus haluaisikin kääntää nykyisen palkkapolitiikan päälaelleen.
- Nykyisin 3/4 palkoista sovitaan kollektiivisopimuksin ja 1/4 on kannustavan palkan osuus. Meidän mielestämme tilanteen pitäisi olla juuri päinvastoin, Alanko ehdottaa.
Ammattiyhdistysliikkeen alihankinnan valvontaan vaatima tilaajavastuu ei Alangolle maistu. Hänen mielestään ongelma on ennen muuta rakennusalan eikä sen kitkemisvastuusta pitäisi sälyttää koko työnantajakentän harteille.
- Selvitysvelvoitteen ulottaminen läpi koko elinkeinoelämän aiheuttaisi vain ylimääräistä vaivaa niin suotavaa kuin harmaan talouden torjunta onkin. Jos yritys haluaa toimia epärehellisesti, ei toinen yritys pysty tätä ongelmaa ratkomaan, Alanko sanoo.
