Ydinturvallisuuden tutkimus sai hyvät arviot
Suomalaisen ydinvoiman turvallisuutta tutkiva SAFIR-ohjelma sai kansainväliseltä raadilta hyvät arviot. Amerikkalaisesta ja saksalaisesta asiantuntijasta sekä suomalaisesta konsultista koostuva ryhmä pohjasi arvionsa ohjelman johdon ja projektihenkilöstön haastatteluihin sekä ohjelman väliraportteihin.
SAFIR-ohjelman tavoitteena on ollut kehittää ydinteknistä asiantuntemusta ja valmiuksia parantaa ydinturvallisuutta.
Arviointiryhmän johtajan tohtori David Diamondin mukaan SAFIR-ohjelma on ansainnut amerikkalaisen kouluarvosanan A, eli kiitettävän. Tähän on yhtenä syynä hyvä yhteistyö ohjelman eri osapuolten välillä.
Vuonna 2003 aloitettua SAFIR-ohjelmaa hallinnoi kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Ohjelman ohjausryhmään kuuluvat muun muassa Säteilyturvakeskus (STUK) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) sekä energiayhtiöt Fortum ja Teollisuuden Voima.
Parannusehdotusten listalla oli esimerkiksi turvallisuusautomaation testaamisen painottamista, kansainvälisen yhteistyön lisäämistä ja projektisuunnittelun tehostamista.
Tohtori Diamond ei suostunut nostamaan mitään epäkohtaa ylitse muiden, vaan totesi kaikkien olevan enemmän pientä säätöä kuin suurta korjausta vaativia.
Arvio oli positiivinen yllätys
SAFIR-ohjelman johtaja, VTT:n Eija Karita Puska oli positiivisesti yllättynyt arvioinnin tuloksista. Osviittaa tuloksista oli antanut ohjelman piirissä tehty selvitys, jossa tuli esille samanlaisia huomioita. Kansainvälinen ryhmä ei nähnyt kotimaista arviota, ettei se olisi vaikuttanut tuloksiin.
Perjantaina esitelty alustava arviointi keskittyi kolmeen pääkysymykseen. Arvion mukaan ohjelman tulokset ja rahoitus ovat tasapainossa. Myös ydinturvallisuuden monet erikoisalat ovat yleisesti ottaen hyvin edustettuina.
Kolmas kohta käsitteli ohjelman rahoitusuudistusta, jonka todettiin sujuneen kitkatta. Ydinvoiman turvallisuutta tutkitaan nykyään VTT:ltä ja teollisuudelta kerättävin varoin. Ohjelman vuosibudjetti on noin viisi miljoonaa euroa.
KTM:n tilaamaa ja maksamaa selvitystä käytetään uuden nelivuotisen ydinturvaohjelman suunnittelussa. KTM:n yli-insinöörin Jorma Aurelan mukaan kansainvälinen arviointi on kuulunut myös SAFIR:ia edeltäviin ydinvoiman turvallisuusohjelmiin.
- Tässä oli ideoita meille jatkosuunnitteluun. Haluamme että 2007-2010 ohjelma on vielä parempi. Monet näistä kommenteista olivat sellaisia, ettei sellaisia saa kansallisella tasolla, Aurela jatkoi.
Betoniongelma oli "jokapäiväistä elämää"
Julkisuudessa esillä ollut ongelma Olkiluodon uuden reaktorin betonin laadussa ei ollut osoitus SAFIR-ohjelman heikkoudesta, ohjelman piiristä kerrottiin.
- Betoniongelman esilletulo kertoo siitä, että meillä on moninkertaisia esteitä, että virhe ei pääse leviämään, totesi Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskuksesta.
Jorma Aurelan mukaan vaikeudet betonin kanssa kuuluvat "jokapäiväiseen elämään", kun SAFIR taas yrittää selvittää etukäteen, miten ydinvoimalat selviävät yllättävämpien tilanteiden kanssa. Yksi SAFIR:in tutkimushaaroista selvittää betonin käyttäytymistä ydinvoimalan rakenteissa. Betoniongelmien jälkeen alueeseen saatetaan pureutua tiiviimmin, Aurela uskoo.
- Joskus tulee viivästyksiä ja rahanmenoa, mutta ydinturvallisuudessa se ei saa olla rajoittava tekijä.
