HK Ruokatalon konsernijohtaja Simo Palokangas istuu Säkylän Pyhäjärven rannalla sijaitsevan kotinsa pöydän ääressä ja sanoo olevansa ylpeä siitä, mitä on saanut ruokatalossa aikaan. Hänen muotokuvansa kuuntelee seinällä vakavailmeisenä.
Viilipyttynä tunnettu Palokangas on ehkä totuttua vapautuneempi. Mies on jäämässä eläkkeelle kuun vaihteessa.
Palokangas on saneeranut satoja työpaikkoja ja lakkauttanut tehtaita, mutta yhtiö on iskussa ja henki on työntekijöiden keskuudessa kuulemma eri luokkaa kuin hänen aloittaessaan.
- Ovat alkaneet kutsua Simoksi, tervehtivät ja katsovat silmiin, jota eivät tehneet aluksi. Kyllä ihmisen silmistä näkee, mikä on työpaikalla fiilinki, Palokangas sanoo vähän innoissaan.
Kun Palokangas tuli yhtiön palvelukseen hän julisti, että päämäärässä ollaan sitten, kun leikkaaja vastaa kysymykseen, mitä teet, että "teen tulosta LSO:lle".
Yrityksen nimi on muuttunut, mutta ollaanko nyt mainitussa päämäärässä?
- Aika lähellä ollaan, tuumii Palokangas.
- Eivät työntekijät nyt välttämättä niin ajattele, sanoo pääluottamusmies Marko Laakso.
Lakkautettavan Turun lihavalmistustehtaan nakkilinjan kupeesta irtoaa hieman toisenlaisia näkemyksiä.
- Palokangas on näkynyt aika harvoin täällä käytävillä, sanoo Laakso.
- Vaikka päälliköt täällä tunnetaankin, ovat talon johtajat jääneet työntekijöille aika tuntemattomiksi, varsinkin nyt, kun johtoa on vaihtunut. Kaikki eivät varmasti tunnista heitä edes ulkonäöltä.
Laakso kiittelee silti, että henkilöstö on päässyt kertomaan johdolle huolistaan.
- Ei minulla ole Palokankaasta mitään pahaa sanottavaa, varsinkin, kun muistetaan, mistä lähtökohdista hän lähti täällä liikkeelle. Talo on kuitenkin vielä pystyssä.
Palokankaan ura on vertaansa vailla ja legenda. Hän nosti rajuilla toimenpiteillä yhtiön konkurssin partaalta rakettimaisesti. Sen jälkeen hankittiin ulkomailta kolme suurta yhtiötä: Rakvere, AS Tallegg ja Sokolow.
Nyt HK:lle tekee tiliä 9 000 ihmistä, kun Palokankaan tullessa taloon heitä oli runsaat
3 200. Suomessa väki on kuitenkin vähenynyt.
- Simo on tehnyt suljetuilla markkinoilla toimineesta alueellisesta osuusteurastamosta kansainvälisen ja kilpailukykyisen lihanjalostusyrityksen, jolla on yhä kuitenkin vahvasti juuret kotimaassa, kuvailee HK:n pääomistajan LSO:n hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto.
- Simo pidettiin saneeraajana, mutta positiviinen yllätys on ollut se, että hänestä tuli myös kehittäjä. Yleensähän johtaja on nykyään joko tai, mutta Simo on molempia, sanoo Aalto.
Samoin sanoin Palokangasta suitsuttavat HK:n hallituksen puheenjohtaja Marcus H. Borgström ja LSO.n hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Laurila, joka lisää:
- Hän on tehnyt kaiken, mitä on pitänyt tehdä. Olisi ehkä voinut tehdä enemmänkin, mutta taloudelliset rajat tulivat vastaan. Toimipisteitähän on ollut liikaa, mutta niiden vähentämisaikataulu on myös rahakysymys.
- Talossa oli ennen vähän ontuva henki, mikä johtui LSO:n Turku-keskeisyydestä ja toisaalta yhtiöön liitetyn Vantaan erilaisesta hengestä. Simo onnistui niiden yhdistämisessä, Borgström sanoo.
Sekä Aalto että Laurila sanovat, etteivät ole huomanneet raskaiden ratkaisujen jättäneen Palokankaaseen jälkiä.
Ei se ihan niinkään taida olla.
Kesken Palokankaan haastattelun sattuu jotain hämmentävää. Ison miehen silmiin nousevat kyyneleet, kun hän muistelee henkilöstön kommenttia talon tervehdyttyä.
- Sanoivat silloin, ettei Simo sittenkään taida jäädä eläkkeelle saneeraajana, hän sanoo ja pyhkii silmäkulmiaan.
- Minulle on tärkeää, että sanotaan Simoksi ja kehittäjäksi. Tämä on herkkä paikka, kuten huomaat.
Palokangas sanoo miettineensä, onko hänen tehtävänään todellakin vain panna väkeä ulos ja korjata muiden jälkiä.
- Eihän kukaan saneeraa huvikseen. Jos joku siitä nauttii,on aika sairas ihminen.
Palokangasta jäikin harmittamaan se, että aiemmassa työssään Lännen Tehtaiden toimitusjohtajana hän ehti kyllä saneerata firman kuntoon, mutta kehitystyö jäi kesken.
HK:ssa tilanne on kokonaan toinen, vaikka ura päättyykin mollivoittoisissa tunnelmissa.
- Se jää harmittamaan, ettemme yltäneet viime vuonna tulokseen. Jos katsotaan kokonaisuutta, takana on kuitenkin loistava kausi. En olisi ikinä taloon tullessani uskonut, että olemme joskus vielä tässä pisteessä. HK:lla on kaikki optiot pärjätä tulevaisuudessa.
- Olemme olleet oikea-aikaisesti liikkeellä, selvinneet EU:hun liittymisestä ja olemme markkinaykkösiä tai kakkosia sekä Suomessa, Baltiassa että Puolassa.
Palokangas sanoo, ettei olisi ikinä tullut taloon, jos olisi tiennyt missä kunnossa se on ja, että Euroopan Unioniin liitytään yhdessä yössä.
- Olen kuitenkin sanonut, että ennen kuin kirstuun pannaan, kaikkea pitää koettaa.
Palokangas pani ensitöikseen kymmenen johtajaa pihalle. Pelisilmää osoitti, että vasta sen jälkeen oli työntekijöiden vuoro.
- Ei siinä ollut yhtään päivää aikaa hukattavaksi, hän sanoo.
Markku Aallon mukaan Palokankaassa onkin aimo annos inhorealismia.
- Sitä siinä firmassa on todella tarvittu. Hän tajusi nopeasti, että yritys kaipaa herättäjää. Siinä oli jotain samaa kuin mitä haetaan jääkiekkojoukkueiden valmentajan vaihdoksilla, Aalto pohtii.
Loppusuoran suureksi uutiseksi Palokankaan uralla jää kuitenkin Turun ja Tampereen tehtaiden lakkauttaminen. Ne eivät silti taida jäädä edes työntekijöiden viimeisiksi muistikuviksi Palokankaan urasta. Pääluottamusmies Laakso pohtii, että Turun tehtaan lakkauttaminen taitaa olla enemmän uuden toimitusjohtajan Kai Seikun aikaansaannoksia.
Palokangas kertoo kuitenkin, että Turun tehtaan alasajosta on keskusteltu talon sisällä vähintään viisi vuotta.
Kai Seikku vaikutti silloin vielä mainostoimistomaailmassa.
- Aikataulu oli yllätys. Ajettelimme, että toimintaa olisi voitu jatkaa vielä pidemmälle, mutta kilpailu kiristyi liikaa. Oikeastaan tehtaan lakkauttamisesta olisi pitänyt päättää jo kaksi vuotta sitten, koska nythän emme ole yltäneet tuloksen tekoon.
Palokangas toistaakin useamman kerran irtisanomisista puhuessaan, että "yritysjohto ei ole tilanteen tasalla, jos se ei korjaa tilannetta, ennen kuin yhtiö ajautuu kriisiin".
Läheltä piti, ettei Palokangas joutunut syömään sanojaan. Hän myöntää luvanneensa, ettei Turun toimintoja lopeteta hänen aikanaan. Käytännössä niin ei tapahdukaan, sillä tehdas sulkee näillä näkymin ovensa vasta vuonna 2007.
- Meidän tilanteemme on kuitenkin ihan toinen kuin Leafissa, joka siirtää toiminnan ulkomaille. Me saneeraamme siksi, että haluamme säilyttää HK:n Suomessa.
Farma maaseutukeskuksen johtaja Mikko Lindberg muistuttaa, että HK:n historia olisi voitu kirjoittaa toisella tavalla.
- Jos vahva teurastamoyhtiö olisi poissa, maatalouden toimintaedellytykset olisivat paljon huonommat, Lindberg sanoo.
Palokangas myöntää, että hän on saanut tehdä työnsä rauhassa, kun pääomistajana on ollut LSO viljelijöineen.
- Onhan se eri juttu, kuin jos omistajina olisivat olleet pääomasijoittajat. Kyllähän täällä kävi ruumiinryöstäjiä Hollannista ja Irlannista. Jos talo olisi myyty niille, se olisi varmasti pilkottu.
Entä vaikuttiko yhtiön ajautumiseen 1990-luvun alussa kurimukseen juuri tuo samainen osuuskuntalainen kärsivällisyys? Kuinka paljon talon kohtalo on ollut kiinni pelkästään toimivasta johdosta? Nämä kysymykset Palokangas väistää.
Joka tapauksessa talon uusi johtaja Kai Seikku on päässyt hätkähdyttämään jo nyt silmiinpistävän itsenäisillä nimityksillään. HK:n johtoon palkattiin muun muassa tv-kokki Jyrki Sukula, mistä HK:n entinen suuromistaja Markku Helander poltti päreensä ja myi osakkeensa. Hyvällä voitolla toki.
Simo Palokangas tunnustaa, että HK tarvitsee uusia tuulia.
- Me emme ole pystyneet hyödyntämään HK:n brändiä potentiaalisesti. Meillä on ollut lähtökohtana vähän turhan paljon teollinen prosessi ja lihan käsittelyn hallinta, kun nyt pitäisi lähteä liikkeelle enemmän kuluttajan korvien välistä. Se on ollut osaamiskysymys ja siksi henkilövaihdokset ovat paikallaan, Palokangas sanoo.
- Seikun nimittäminen oli tietenkin hallituksen valinta, mutta minuakin kuultiin. Kyllä hän hyvä valinta on, ja älykäs kaveri.
Palokangas aikoo lähteä seuraavaksi Amerikkaan sukuloimaan. Eläkepäivien ohjelmassa on myös hiihtoa, golfia ja talon remontointia. Uutena tehtävänä on Lännen Tehtaiden hallituksen jäsenyys. Muutkin hallitustehtävät kiinnostavat.
Pahimman kilpailijan Atrian vetotehtävät helmikuussa jättänyt Seppo Paatelainen rohkaisee:
- Itse koin syksyllä luopumisen tuskaa, mutta en enää. Uskon, että Simokin käy saman läpi ja huomaa, että voi olla suhteellisen tyytyväinen tekemäänsä työhön. Nyt voi tehdä mitä miellyttää, Paatelainen sanoo.
