Algerialaiset äänestivät torstaina muslimikapinallisille tarjottavasta osittaisesta armahduksesta. Maan hallitus odottaa, että rauhaan ja sovintoon tähtäävä armahdusesitys saa vahvan kannatuksen.
Yli 150 000 ihmistä on kuollut Algerian väkivaltaisuuksissa vuodesta 1992 lähtien. Presidentti Abdelaziz Bouteflikan esitys jättää ulkopuolelle ne taistelijat, jotka ovat osallistuneet joukkomurhiin.
Monet ovat valmiita antamaan anteeksi.
- Olemme väsyneitä kyyneleihin. On aika unohtaa mennyt ja rakentaa tulevaa, kertoi Aminaksi esittäytynyt 37-vuotias nainen äänestäessään maan pääkaupungissa Algerissa.
Oppositiopuolueiden mukaan Bouteflika käyttää kansanäänestystä vahvistamaan otettaan vallan kahvasta. Ihmisoikeusjärjestöt sanovat, että armahdus pyyhkii maton alle sekä armeijan että islamistien tekemät ihmisoikeusrikokset.
Taistelijat huvenneet
Esitys armahtaa kapinalliset ovat he sitten vankilassa, piileskelemässä tai yhä taistelemassa. Viranomaiset arvioivat, että kapinallisia on yhä noin 800 -1 000, mutta vain muutama sata on aseissa ja taistelee turvallisuusjoukkoja vastaan. Kun konflikti oli pahimmillaan 1990-luvun keskivaiheilla, kapinaan osallistui jopa 25 000 miestä.
Viime vuosina väkivaltaisuudet ovat laantuneet huomattavasti. Satoja sotilaita ja siviilejä saa silti surmansa vuosittain.
Väkialtaisuudet saivat alkunsa vuonna 1992. Viranomaiset peruuttivat maan ensimmäisten monipuoluevaalien toisen kierroksen sen jälkeen, kun ensimmäisen kierroksen voitti fundamentalistinen Islamilainen pelastusrintama FIS. Maahan julistettiin poikkeustila, FIS kiellettiin ja muslimiaktivisteja pidätettiin. Maa ajautui raakoihin väkivaltaisuuksiin. Veriteoista syytettiin sekä muslimitaistelijoita että niitä vastaan taistelevia turvallisuusjoukkoja.
"Anteeksi isän surmaajille"
Monet tavalliset algerialaiset vähättelevät nyt kansanäänestystä sanoen, että elintason kohottaminen olisi huomattavasti tärkeämpää kuin kapinallisten armahtaminen.
- Algerialaiset nuoret tarvitsevat työtä, ei kansanäänestystä, sanoo 27-vuotias työtön Ahmed Kennache .
- Vastustan myös ajatusta siitä, että tappajille annetaan anteeksi. Heidän on saatava uhriensa kaltainen kohtalo, hän jatkoi.
Väkivaltaisuuksista pahoin kärsineessä Blidan kaupungissa kymmenet perheenjäsenensä menettäneet ihmiset hautasivat äänestyslippujaan vastalauseena armahdukselle.
Lipukkeet päätyivät heidän omaistensa hautoihin.
- Hän lähti kotoaan puoli kahdeksalta aamulla, kuten tavallista, kertoo Kedija Zahal miehestään Blidassa.
- He odottivat häntä kadulla ja ampuivat hänet. Tänään minun on selitettävä lapsilleni, miksi hallitus päätti antaa anteeksi isän surmaajille.
