Peruskuntamallille
kannatusta länsivyöhykkeen kuntatapaamisessa
PÄIVI OJANPERÄ
Läntisten kuntien johtajat pohjustivat yhteistä linjaa meneillään olevaan kuntarakenneuudistukseen keskiviikkoiltana Raisiossa. Parhaana tulevaisuuden toimintamallina kuntajohtajat pitivät peruskuntaa, joka on yksi kolmesta esillä olleesta vaihtoehdosta. Peruskuntien muodostaminen edellyttäisi kuntaliitoksia, sillä tavoitteena ovat noin 20 000-30 000 asukkaan yksiköt. Malli tuntui sopivan hanskan lailla runsaan 20 000 asukaan Raision tulevaisuuden kaavailuihin, vaikka kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd) korosti, että kokoa tärkeämpää on tehokkuus.
- Peruskuntamalli perustuu jo pitkään toimineisiin yhteistyöalueisiin. Se ei myöskään lisäisi byrokratiaa, Eloranta selvensi vaihtoehdon etuja.
Länsivyöhykkeen kuntatapaamisessa sorvattiin yhteinen lausuntoluonnos, jonka toivotaan lisäävän kannanoton painoarvoa pian käynnistyvissä alueseminaareissa. Luonnoksessa puolletaan peruskuntia, jotka muodostetaan vapaaehtoisin kuntaliitoksin.
Tosin kokoussalissa käytettiin myös useita puheenvuoroja, joissa kyseenalaistettiin nykyistä suurempien yksiköiden paremmuus.
Valtiosihteeri Stefan Wallin (r) pohjusti palvelurakennekeskustelua esittelemällä viimeisimmät versiot kolmesta mallista. Kunta- ja palvelurakenneryhmässä vaihtoehtojen nimiksi ovat täsmentyneet peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli.
Kiveen kirjoitettuja mallit eivät Wallinin mukaan ole, vaan niiden sorvaamista jatketaan. Yksi asia on Wallinin mukaan kuitenkin varma: muutos.
- Johonkin lopputulokseen päädytään. Nyt on enää kyse siitä, mikä se lopputulos on.
Piirimalli tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä nykyistä suuremmiksi organisaatioiksi, joiden väestöpohja on 100 000-200 000 asukasta.
Piiri- ja aluemalli eivät Raisiossa saaneet kannatusta. Eloranta huomautti, ettei Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä voi pitää tehokkaana koostaan huolimatta.
Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Käkönen (kesk) piti valitettavana, että rakenneuudistus keskittyy asukasmääriin ja kuntarajoihin. Käkösen mukaan pitäisi keskittyä pohtimaan ensisijassa sitä, miten palvelut parhaiten tuotetaan.
