Mediaan kohdistuu piilomainonnan
kautta monenlaista korruptiota
SEPPO SUDENNIEMI
Korruption ja lahjonnan vastaisessa seminaarissa puhuneen journalistiikan professorin Ullamaija Kivikurun mukaan media on joutunut uudentyyppisten korruptiohankkeiden kynsiin.
Mediatavaratalot ja viestintätoimistot suoltavat lehtiin ja eetteriin juttuja, jotka ovat usein piilomainontaa eikä toimittaja voi asialle juuri mitään, koska asioista on sovittu.
- Mediasta on tullut markkinoinnin kynnysmatto. Nyt myydään uutisena Kirkan uutta levyä tai Carpelanin uutta kirjaa, sillä raja todelliseen uutiseen on hämärtynyt, sanoi Kivikuru Transparency-yhdistyksen tilaisuudessa, jossa pohdittiin tiedotusvälineiden roolia korruption ehkäisemisessä ja paljastamisessa.
- Uutinen tekee kevyestäkin asiasta tai ilmiöstä mielenkiintoisen, mutta siinä mukana oleva toimittaja on usein liian paljon riippuvainen yhdestä ja samasta lähteestä.
Harmaan media-alueen kasvu johtuu Kivikurun mukaan siitä, että mediaan on tullut uusi taho, viestintäyhtiöt. Niissä sekoitetaan journalismi ja tiedottaminen ja juuri ne panevat journalistit tekemään sellaisia mainosjournalismin juttuja, joita ei kauempaa katsoen tehtäisi, sillä journalismi ei ole tuotteiden mainostamista.
Kivikurun mukaan esimerkiksi kirja-arvosteluja ei tehdä nykyisin paljonkaan, koska tuotteen mainostus hoituu toisen taustajuttuina. Kosmetiikka- ja sisustusala ovat saaneet paljolti läpi omat vaatimuksensa tuotteiden esittelyissä.
Sähköisessä mediassa suuntaus on dokumenttien tekemiseen, mutta usein niidenkin takana on joku yhtiö, joka haluaa asian tai tuotteen julki uudella tavalla.
Eettiset ohjeet vielä tarkistettava
Kivikurun mukaan saksankielisissä maissa vaaditaan jo yleisesti eettisiä sääntöjä niin sanotulle palvelujournalismille.
- Siellä halutaan vakavan journalismin paluuta, koska on väsytty mainosjournalismiin. Sama suuntaus tunkee jo meille.
- Uudet journalismin ohjeet on meillä yli-yksinkertaistettu, vaikka maailmanmeno ja median kenttä vain monimutkaistuvat. Siinä on paha ristiriita. Meiltä puuttuu tältä osin vakava arvokeskustelu.
Seminaarin esitelmöitsijät olivat yhtä mieltä siitä, että suhteiden ylläpidoissa median ja esimerkiksi järjestöjen tai yritysten välillä lounaat ovat vielä asiallisesti hyväksyttäviä.
SAK:n viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturin mielestä suomalaisen yhteiskunnan hyvä puoli on läpinäkyvyys.
- Siinä ei ole moitittavaa, jos osallistuu keskitykseen, jossa on kaikkien nähtävillä. Pahinta on se mitä halutaan hyötyä katseilta piilossa.
