Lujitemuoviveneitä on valmistettu 1960-luvun alusta lähtien, mutta toimivaa järjestelmää veneiden kierrätykseen tai hävitykseen ei ole olemassa. EU-lainsäädännön mukainen tuottajavastuu ei vielä koske käytöstä poistettavia veneitä.
Finnboat ry ja Kuusakoski Oy päättivät lähteä yhteisvoimin selvittämään, mikä olisi järkevin tapa kerätä käytöstä poistuvat veneet, mitä jätteellä voi tehdä, ja mikä on kierrätyksen tai hävityksen kustannus- sekä vastuurakenne. Tutkimuksen tarkoituksena on hankkia työkalut niille, jotka päättävät kustannusten jakaantumisesta.
Koeluontoinen kierrätyskampanja järjestettiin viime kesän aikana Varsinais-Suomessa. Sen tuloksena Turun saariston alueelta tuotiin kierrätykseen vajaat 200 venettä. Ne kerättiin ensin eri pisteisiin mm. Satavan telakalle ja Taalintehtaalle. Keräilypisteistä veneet kuljetetaan murskattaviksi Kuusakoski Oy:n Heinolan kierrätystehtaalle.
Ennen murskausta veneistä irrotetaan luonnollisesti akut ja poistetaan öljyt. Vene laitetaan moottoreineen murskauskoneeseen. Sen jälkeen selvitetään miten eri ainesosia voidaan erotella toisistaan.
Kerättävän materiaalin määrä ei ole kovin suuri, koska veneiden käyttöikä on pitkä. Hoidettu lujitemuovivene kestää helposti satakin vuotta.
Varsinais-Suomessa toimii noin 20 huviveneiden ja -varusteiden valmistajaa. Kauppiaita ja välittäjiä on toinen mokoma. Määrällisesti eniten veneitä käytetään Turun seudulla. Kaiken kaikkiaan Suomessa lasketaan olevan noin 737 000 venettä.
Kappalemääräisesti Pohjois-Euroopan suurin veneenvalmistaja on Rymättylässä toimiva, vastikään suomalaisen Otto Brandt Oy:n omistukseen siirtynyt Terhi Oy. Veneitä on valmistettu vuodesta 1972 lähtien.
- Maailmalla on noin 180 000 Terhin venettä, joista 100 000 on kotimaassa, arvioi viennin myyntipäällikkö Tor v. Zweygbergk.
ABS-muovia on tuhansia erilaisia, teknisiltä ominaisuuksiltaan poikkeavia laatuja.
Terhi-veneissä käytettävä muovilaatu on VTT:n hyväksymä. Hyväksyntä on uusittava kolmen vuoden välein. Vanhojen käytettyjen veneiden raaka-aine ei siten kelpaa, koska UV-säteily ja aika ovat muuttaneet muovin teknisiä ominaisuuksia.
Terhiltä ABS-muovista ei jää jätettä, koska kaikki ylijäävä muovi toimitetaan takaisin muovilevyjen valmistajalle. Kun venevalmistamossa tehdään noin 5 000 venettä vuodessa, tarvitaan muovia 600 tonnia, josta 100 tonnia palautuu tehtaalle.
- Vaikka veneet kestävät kymmeniä vuosia, tulee jossakin vaiheessa lopulta sellainen halkeama, jonka jälkeen vene on käyttökelvoton ja joutaa hävitettäväksi. Sen vuoksi ajatus veneiden keräyksestä on kannatettavaa, sanoo von Zweygbergk.
Ongelma veneiden hävittämisessä ei olekaan niin paljon niiden hävittämisessä kuin logistiikassa. Miten käytöstä poistuvat veneet saadaan kerättyä kustannustehokkaasti?
- Murskauskokeet tehdään syyskuun loppupuolella. Veneistä parhaimmassa kunnossa olleet ehtivät vaihtaa omistajaa jo ennen kuin keräyksessä käytetty Jumbo-Roope ehti paikalle, sanoo projektin tutkijana toimiva Jaakko Sederholm Kuusakoski Oy:stä. Määrä jäi sen vuoksi pienemmäksi kuin otaksuttiin.
Kerätyistä veneistä puolet oli lasikuitua, kolmannes puuveneitä ja loput ABS-muoviveneitä. Mikäli määrät olisivat suuria, löytyisi ABS-muoville kaupallistakin käyttöä. Nyt puuveneet ja muoviveneet päätynevät energiaksi ja lasikuituveneet asvaltin ja betonin lisäaineeksi.
Tero Elsilä
