Mainonnalle pelisäännöt
Projektin hengen mukaan tarkoitus ei ole lähteä mainonnan kieltolinjalle, vaan löytää yhteiset pelisäännön lihavuuden ehkäisemiseksi.
- Pyrkimyksenä on auttaa lapsia ja nuoria myös terveellisen ravinnon tielle, kertoo erikoistutkija Paula Hakala Kelan tutkimusosastolta.
EU:n terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavan komissaari Markos Kyprianoun on vaatinut nimenomaan lapsiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin totaalista kieltämistä.
Huoli lasten lihavuudesta ei ole aiheeton. Suomessa ylipainoisia lapsia on nyt lähes kolme kertaa niin paljon kuin 20 vuotta sitten. Yli 10 -vuotiaista lapsista lähes joka viides on lihava. Näistä yhä useamman lihavuus on vaikea-asteista.
Paula Hakalan mukaan mainonnan kieltäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan. Se saattaa aiheuttaa paremminkin vastarintaa. Keinot pitäisi löytää mieluummin porkkanoista.
Yhtenä porkkanana Paula Hakala pitää hintaohjailua. Hänen mukaansa hintaerot epäterveellisen ja terveellisen ruokien välillä pitäisi saada kuriin.
- Kaikkien yhteiskunnan tahojen tulisi pyrkiä siihen, että terveellisten valintojen tekeminen olisi taloudellista, houkuttelevaa ja helppoa, ja että vaihtoehtoja olisi myös saatavilla.
Paula Hakalan mielestä epäterveellisen ruoan mainonnan kieltäminen olisi siinäkin mielessä hankala toteuttaa, että silloin pitäisi tehdä selvä jako epäterveellisen ja terveellisen ruoan välillä.
- Ja se on kuin veteen piirretty viiva. Vaikka monissa ruoka-aineissa on terveellisiä piirteitä, ne voivat silti olla epäterveellisiä, hän toteaa.
Myös epäterveellisten ruokien saatavuuteen tulisi Hakalan mukaan kiinnittää huomiota. Nyt niitä myydään juuri niissä paikoissa, joissa lapset ja nuoret liikkuvat. Rinnalle pitäisi tuoda myös vaihtoehtoja.
Unohtaa ei suinkaan sovi koulujen limsa- ja karkkiautomaatteja. Ne lyövät Paula Hakalan mielestä poskelle kouluissa annettavaa terveyskasvatusta.
Valtaosalle lapsista ruokailutottumukset muotoutuvat alle 10 -vuotiaina. Sen vuoksi kodin merkitys perustan luomiselle on ensiarvoisen tärkeä. Jos lapsi on tottunut pikaruoka-limsa-hampurilaislinjalle, voisi kuvitella, että kasvispitoinen kouluruoka ei silloin maistu.
- Kun lapsi on saanut jo kotona terveen perustan, jota vielä päiväkoti ja koulu vahvistavat, hän on vahvempi myös mainoksia vastaan, Paula Hakala uskoo.
Jo yksivuotias oppii tunnistamaan mainonnan tuntomerkkejä, mutta vasta 7 -vuotias alkaa ymmärtää mainontaa. Hän ottaa mainonnan myös hyvin todesta.
Saattaa olla myös niin, että vaikka terveellinen ruoka maistuisikin, ryhmän paine voi joillekin olla niin voimakas, että valitaan sitä mitä kaveritkin syövät.
Paula Hakalan mielestä ratkaisevaa on kuitenkin ruokavalion kokonaisuus. Toki silloin tällöin voi juoda limskaa ja syödä hampurilaisia, mutta se ei saisi olla jokapäiväistä ruokaa.
- On selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että limonadi ei anna kylläisyyden tunnetta ja että makeat juomat altistavat lihomiseen.
Marjatta Kangas
