Trauma voi estää muistamasta
Erittäin voimakas psyykkinen trauma voi ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan estää Nils Gustafssonia muistamasta Bodomin surmaan liittyviä tapahtumia. Gustafssonin hypnoosissa vuonna 1960 antamaa kertomusta Lauerma pitää kokonaisuudessaan epäluotettavana.
Lauerman mielestä kyseessä on jälkikäteen syntynyt mielikuvien kavalkadi. Siihen saattoi vaikuttaa se, että hypnoosin tehnyt professori Asser Stenbäck todennäköisesti varoitti Gustafssonia hypnoosin merkillisyyksistä, jotka eivät välttämättä perustu tositapahtumiin.
- Hypnoosikertomus on muistisaarekkeeton looginen kertomus siitä, kuinka Gustafsson havahtuu teltassa hyökkäykseen. Hän muistaa silmän lähelle kohdistuneen iskun ja muistaa yksityiskohtaisia tietoja hyökkääjästä, kuten paidan napit ja leuan. Se ei tunnu uskottavalta, koska se on liian aukoton, Lauerma totesi Espoon käräjäoikeudessa.
- Elimellinen, iskusta johtunut muistinmenetys ei olisi pyyhkinyt pois aivan viime hetken tapahtumia.
Ns. psykogeeninen muistinmenetys liittyy sietämättömään tilanteeseen, kuten hallitsemattoman raivon käsittelyyn. Ihminen suojautuu hänelle epämiellyttäviltä muistikuvilta unohtamalla ne aktiivisesti. Psyykkisen trauman voi aiheuttaa esimerkiksi suuri vaara tai häpeän tunne.
Lauerman mukaan yleensä suuressa vaarassa ollut ihminen muistaa sen tilanteen juuri järkyttävyyden takia.
Asianajaja Heikki Lampela uteli Lauermalta, voiko neljän vuorokauden muistikatkosta teeskennellä. "Kyllä voi".
Lauerman mukaan hypnoosi on huono menetelmä tutkittaessa rikoksesta epäiltyjä. Esitutkinnassa se kuitenkin voi auttaa muistamaan jonkin yksityiskohdan ja löytämään johtolankoja. Ongelmana on se, että ihminen luo muistiaukkoihin valemuistoja, joihin itsekin alkaa uskoa.
